Venäjän Ukrainassa kärsimistä sotilaallisista takaiskuista huolimatta presidentti Vladimir Putinin asema saattaa turvallisuuspolitiikan tutkija Pavel Baevin mukaan vaikuttaa edelleen vankalta. Putinin hallinnossa on kuitenkin hänen mukaansa alkanut ilmetä laajasta yhteiskunnallisesta tyytymättömyydestä johtuvia säröjä, jotka voivat johtaa järjestelmän äkilliseen romahdukseen.
Jos valta Moskovassa vaihtuu, heijastukset Valko-Venäjän poliittiseen tilanteeseen ja diktaattori Aljaksandr Lukašenkan jo ennestään horjuvaan asemaan olisivat väistämättä dramaattisia, Oslon rauhantutkimusinstituutin tutkimusprofessorina ja yhdysvaltalaisen Brookings-ajatushautomon tutkijana toimiva Pavel Baev arvioi artikkelissaan.
– Kesän 2020 laajamittaisten protestien tukahduttamisen seurauksena Lukašenkan hallinnon kotimainen kannatuspohja on yhä hutera. Vaikka oppositio on vangittu tai karkotettu, se on järjestäytynyt Svjatlana Tsihanouskajan johdolla hyvin ja jatkaa uuden kansannousun valmistelua, Baev sanoo.
– Jälkikäteen on pääteltävissä, että Putin oli kaksi vuotta sitten valmis toteuttamaan täysimittaisen intervention diktaattoriliittolaisensa pelastamiseksi. Nyt Valko-Venäjän armeijan ja mellakkapoliisin edellytykset diktatorisen järjestelmän turvaamiseen ovat ehtyneet, eikä niitä voida enää palauttaa, hän toteaa.
Lukašenka on Baevin mukaan kyennyt säilyttämään otteensa vallasta poikkeuksellisen pitkään, mutta nykyään hänen asemansa on täysin riippuvainen Putinin hyvästä tahdosta. Jos Putin joutuu väistymään, diktaattorin tilanne olisi käytännössä toivoton.
Merkittävä ero vuoden 2020 rauhanomaisiin joukkomielenosoituksiin verrattuna on Baevin mukaan se, että vielä kaksi vuotta sitten valkovenäläiset eivät suhtautuneet Venäjään kovinkaan vihamielisesti. Venäjän Ukrainaa vastaan käymä julma hyökkäyssota on sittemmin muuttanut kansalaisten asenteet.
– Lukašenkan hallinnon kaatuminen, vaikka se tapahtuisi hänen omien kätyriensä toimesta, voimaannuttaisi päättäväistä kansalaisyhteiskunnan ja nostaisi pian valtaan yksiselitteisesti Eurooppa-myönteisen hallituksen, joka ei erityisemmin epäröisi katkaista valtioliittosopimuksen määrittämiä siteitä Venäjään, Baev sanoo.
– Lähimmän liittolaisen menettäminen voisi syöstä Venäjän uuteen johtajuuskriisiin, jonka jälkeen uusi hallinto joutuisi arvioimaan vaihtoehtonsa uudelleen sekä niin ikään toteamaan, että vastakkainasettelua lännen kanssa on välttämätöntä liennyttää, hän toteaa.
