Kansainvälisen yhteisön on ryhdyttävä toimiin Valko-Venäjän diktaattorin Aljaksandr Lukashenkan aseman heikentämiseksi, vaatii maan oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja. Maanpaossa elävä Tsihanouskaja oli Lukashenkan vastaehdokas vuoden 2020 presidentinvaaleissa, ja hän on syyttänyt diktaattoria vaalituloksen manipuloimisesta.
Presidentinvaaleja seurasi laaja demokratiaa kannattavan opposition mielenosoitusten aalto. The Guardianiin kirjoittavan Tsihanouskajan mukaan Lukashenka ei olisi selvinnyt kansannoususta ilman läheisimmän liittolaisensa, Venäjän presidentti Vladimir Putinin tukea.
– Venäjän presidentti lähetti propagandisteja, taloudellista apua ja lopulta myös tankkeja tukeakseen vanhaa neuvostoaikaista liittolaistaan – ja pakotti tämän sitten maksamaan velkansa Ukrainan sodan tukemisen muodossa puolitoista vuotta myöhemmin, Tsihanouskaja kirjoittaa.
Valko-Venäjä on muun muassa antanut Venäjän käyttää aluettaan hyökkäysalustana.
Tsihanouskaja luonnehtiikin Valko-Venäjää vasallivaltioksi, ja Lukashenkaa johtajaksi joka asettaa Venäjän edun oman kansansa edelle. Oppositiojohtaja vaatii nyt tiukempia toimia Valko-Venäjän hallintoa vastaan.
– Tarvitsemme enemmän taloudellisia ja toissijaisia pakotteita Valko-Venäjän valtiontaloutta vastaan, sillä se tukee Lukashenkan KGB-tiedustelupalvelua ja Putinin sotakoneistoa.
– Valkovenäläiset pankit pitäisi jättää kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ulkopuolelle, ja valtio-omisteiset pankit erottaa Swift-järjestelmästä, hän vaatii.
Tsihanouskaja peräänkuuluttaa paraikaa järjestettävältä YK:n yleiskokukselta selkeää linjaa Valko-Venäjän suhteen. Tukemalla valkovenäläistä media ja kansalaisyhteiskuntaa maan kansalaisia kannustetaan demokratian tielle, hän kirjoittaa.
Lisäksi Valko-Venäjä saattaa olla avainasemassa Vladimir Putinin ulkopolitiikkaa padottaessa, Tsihanouskaja arvioi. Valko-Venäjän maantieteellinen sijainti on Venäjälle tärkeä.
– Syrjäyttämällä Lukashenka Putinilta viedään samalla hänen valkovenäläinen väylä, jota kautta hänellä on strateginen pääsy Puolaan ja Baltian maihin.
– Maani tulevaisuudesta käydään epäilemättä keskusteluja kulissien takana. Mutta maailma ei saa antaa periksi Venäjän painostukselle. Neliömetristäkään Valko-Venäjää ei saa luopua Putinin epätoivoisen sodan lopettamiseksi, Tsihanouskaja kirjoittaa.
