Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka lisää tukahduttamistoimia valmistautuessaan helmikuussa pidettäviin parlamenttivaaleihin. Äänestyslipuissa ei ole paljon valinnanvaraa.
Lukašenka on vuoden 2020 vilpillisten presidentinvaalien jälkeen kiihdyttänyt sortotoimiaan, ja tuhansia hänen autoritaarista hallintoaan kritisoineita kansalaisia on pahoinpidelty. Lukuisia oppositiojohtajia ja muita älymystön edustajia on tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin, ja yhä useampia uhataan teloituksella.
Kaikki hallinnon tasot on tutkija Mark Temnyckyn mukaan valjastettu pönkittämään Aljaksandr Lukašenkan valta-asemaa ja lisäämään kansalaisiin kohdistuvaa kontrollia.
– Vuoden 2020 mielenosoituksia seuranneiden väkivaltaisten kostotoimien jälkeen ihmiset ovat huolissaan turvallisuudestaan ja pelkäävät osallistumista julkisiin mielenosoituksiin vainon pelossa, Atlantic Councilin Euraasia-keskuksessa työskentelevä Temnycky toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Helmikuussa järjestettävissä parlamenttivaaleissa moni aikoo hänen mukaansa jättää äänestämättä, eikä valinnanvaraa ehdokaslistoilla paljon edes olisi.
– Valko-Venäjän korkein oikeus lakkautti viime vuonna kansanrintamapuolueen, ja Vihreä puolue, tasavaltaispuolue, kansan sovun puolue ja sosiaalidemokraattinen puolue on niin ikään kielletty. Yhdistyneen kansalaispuolueenkin korkein oikeus on lakkauttanut, hän kertoo.
Myös tiedotusvälineet ovat viranomaisten tiukassa kontrollissa eivätkä voi kuin tukea Lukašenkan hallintoa ja pyrkiä entisestään heikentämään harvojen jäljellä olevien oppositioehdokkaiden asemaa.
Moni taistelee Ukrainan puolella
Tilanteessa, jossa poliittisia vaikutuskanavia ei käytännössä enää ole, hallinnon vastustajat joutuvat Temnyckyn mukaan turvautumaan muihin keinoihin. Esimerkiksi Lukašenkan asetuttua tukemaan Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan, joukko asevoimien upseereja ilmaisi erimielisyytensä eroamalla tehtävistään.
– Valko-Venäjän rautateitä on sabotoitu, jotta Venäjä ei voisi kuljettaa varusteita rintamalle, ja monet valkovenäläiset ovat tarttuneet aseisiin osallistuakseen Ukrainan puolustamiseen. Valkovenäläisiä oli mukana Butšan vapauttamisessa sodan alkuvaiheessa, heitä taistelee itärintamalla ja jotkut ovat osallistuneet hyökkäyksiin rajan yli Venäjän Belgorodin alueelle, Mark Temnycky sanoo.
– He kertovat auttavansa Ukrainaa siinä toivossa, että Valko-Venäjäkin puolustaisi itseään asettumalla vastarintaan Venäjää vastaan sekä muuttuisi naapuristaan riippuvaisesta vasallivaltiosta vapaaksi ja demokraattiseksi maaksi, hän toteaa.
Kunnes niin tapahtuu, moni kokee Valko-Venäjän enää pelkäksi Vladimir Putinin provinssiksi, jossa Lukašenka sallii Venäjän armeijan vapaasti temmeltää.
