Valtakamppailu Georgian länsimielisen presidentin Salome Zourabichvilin ja Kreml-mielisen Georgialainen unelma -puolueen välillä on kulminoitumassa sunnuntaina, kertoo The Guardian.
Virallisesti Zourabichvilin presidenttikauden on tarkoitus päättyä 28. joulukuuta. Tilalle on nousemassa avoimesti Kreml-mielinen ja länsimaihin kriittisesti suhtautuva Mikheil Kavelashvili.
Zourabichvili on kuitenkin ilmoittanut, ettei hän aio luopua vallasta. Syyksi hän perustelee vaalivilpin lokakuisissa parlamenttivaaleissa, joissa Georgialainen unelma voitti kolmatta kertaa enemmistön maan parlamenttiin. Valtapuoluetta on kritisoitu opposition pelottelusta sekä äänten ostamisesta.
Istuva presidentti on ollut piikki Kreml-mielisten valtapoliitikkojen lihassa, ja hänestä on tullut myös länsimielisen opposition keulakuva.
Georgialaisen unelman puheenjohtaja, pääministeri Irakli Kobakhidze haastoi aiemmin Zourabichvilia, uhaten häntä seuraamuksilla mikäli presidentti ei suostuisi lähtemään virka-asunnostaan Orbelianin palatsissa.
– Katsotaan minne hän päätyy, ulos vaiko telkien taakse, Kobakhidze jyrisi aiemmin kuluneella viikolla.
Zourabichvili vastasi pääministerin uhkailuun uhmakkaasti.
– Katsotaan, kuka lähtee, Zourabichvili kirjoitti Facebook-sivuillaan.
Georgialainen unelma on hallinnut maata vuodesta 2012 lähtien. Puolueen takana on Georgian rikkain mies, oligarkki Bidzina Ivanishvili, joka on pyrkinyt ottamaan etäisyyttä länsimaihin ja lämmittelemään suhteita Venäjään. Perjantaina Yhdysvallat asetti Ivanishvilin pakotelistalle.
Vilpillisiksi syytettyjen parlamenttivaalien jälkeen Georgia on keskeyttänyt EU-jäsenneuvottelut, ja pääkaupunki Tbilisissä on ollut laajoja mielenosoituksia hallitusta vastaan. Georgialaisen unelman johtohahmot eivät kuitenkaan ole perääntyneet.
Presidentti onkin viimeinen valtiollinen instituutio, joka ei ole Georgialaisen unelman hallussa.
Kavelashvilin uskotaan olevan pitkälti Ivanishvilin valitsema nukkehallitsija. Entinen jalkapallotähti on länsimielisen opposition kovaääninen kriitikko, joka on aiemmin ollut parlamentin jäsenenä mukana laatimassa Venäjältä kopioitua lakia ”ulkomaisista agenteista”. Laki rajoittaa merkittävästi kansalaisjärjestöjen toimintaa.
Zourabichvili on taas neuvostovaltaa Ranskaan paenneiden emigranttien lapsi, jota on kutsuttu eurooppalaisen Georgian ääneksi sekä viimeiseksi legitiimiksi vallanpitäjäksi yhä autoritäärisemmäksi muuttuvassa maassa.
Paljon riippuukin nyt siitä, pystyykö EU keräämään rivinsä Zourabichvilin taakse ja olemaan tunnustamatta Kavelashvilia maan presidentiksi. Zourabichvili on aiemmin kritisoinut EU:ta siitä, ettei se ole reagoinut Georgialaisen unelman toimiin riittävän voimakkaasti.
Hankaluuksia tuottavat erityisesti Unkarin Viktor Orban ja Slovakian Robert Fico, jotka ovat aiemmin estäneet pakotteiden asettamisen Georgialaisen unelman johtohahmoille.
– Eurooppa on tähän asti tullut vain puoliväliin. Georgialaiset ovat taistelleet yötä päivää, kun taas eurooppalaiset ovat heränneet hitaasti ja reagoineet hitaasti, Zourabichvili kritisoi.
Alankomaalaisen europarlamentaarikon Reinier van Lanschotin mukaan EU-maiden tulisi nyt edistää pakotteita Georgian hallitusta vastaan.
– Tärkeintä on pitää vauhtia yllä, sillä muuten Georgiasta voi tulla diktatuuri, van Lanschot varoittaa.
