Kuluttajaliitto kysyi sähkönkäyttäjiltä kokemuksia uudenlaisesta sähkösopimustyypistä, joka sisältää jousto-ominaisuuden kulutuksen mukaan. Kuluttajaliiton kyselyyn vastasi viikon aikana 303 kuluttajaa, jotka halusivat jakaa kokemuksensa.
Sähköyhtiöt ovat alkaneet myydä kuluttajille uutta sopimustyyppiä, joka on yhdistelmä pörssisähkön ja kiinteän sähkön ominaisuuksia. Näitä hinnan jousto-ominaisuuden sisältäviä sopimustyyppejä on alettu kutsua esimerkiksi kulutusvaikutus- tai hybridisopimuksiksi.
Valtaosa kyselyyn vastanneista (83 %) ei pitänyt sopimustyyppiä itselleen sopivana ja he olivat pettyneitä muun muassa hinnoittelun ennalta-arvaamattomuuteen sekä kertoivat, ettei sähkönkäytön ajoittaminen edullisiin ajankohtiin näyttänyt näkyvän säästöinä sähkölaskussa.
– Yhteensä 250 vastaajaa raportoi negatiiviseksi luokiteltavasta kokemuksesta hybridisähkösopimukseen liittyen. 28 vastaajaa (n. 9 %) puolestaan oli tyytyväisiä sopimustyyppiin. 25 kappaletta (n. 8 %) vastauksista oli neutraaleja, kertoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.
Hyviä kokemuksia suurella sähkönkulutuksella ja automaatiolla
Sähkönkulutuksen automaatio nähtiin tärkeänä tekijänä säästöjen syntymisessä. Tiettyjen laitteiden käyttö tulee voida automatisoida hetkiin, jolloin sähkö on edullista.
Vastaajat, jotka kokivat sopimustyypin soveltuvan itselleen, omistivat usein sähköauton. Hybridisopimus nähtiin myös eräänlaisena vakuutuksena, jolloin hinnanvaihtelut eivät ole niin arvaamattomia kuin pörssisähkösopimuksissa.
– Säästövaikutusta omaan sähkölaskuun vaikuttaakin tulevan silloin, kun on sekä automaatiota että suuri sähkön kulutus, arvioi Beurling-Pomoell.
Kulutusvaikutus on loistava lisä, kunhan käytössä on automaatiota. Ilman automaatiota vaikutus voi olla päinvastainen.
”Tämä [kulutusjouston vaikutus hinnassa alaspäin] toteutuu pääosin sähköauton latauksia ajastamalla. Ilman tätä mahdollisuutta en usko, että sopimus olisi ollut kannattava.”
Lopullisen sähkölaskun suuruus kysymysmerkki
Yhteensä 33 (n. 11 %) vastaajaa oli sitä mieltä, että sähkön hinnanvaihteluiden vaikutusta omaan sähkölaskuun on vaikeaa arvioida. Hankaluuksia aiheuttaa etenkin se, että sähkön hinta suhteutetaan koko kuukauden keskimääräiseen sähkön hintaan, eikä päiväkohtaiseen hintaan.
Näin ollen pelkkä päiväkohtaisten halpojen tuntien hyödyntäminen sähkönkäytössä ei välttämättä johdakaan säästöön, jos kyseiset päivät olivat kuitenkin kuukauden keskimääräistä sähkön hintaa kalliimpia.
”Tuntihintaa siis verrataan kuukauden keskiarvohintaan, joka on tiedossa vasta, kun koko kuukausi on jo ohi. Jotta kuluttaja voisi vaikuttaa pitäisi kulutusvaikutuksen perustua yhden päivän keskiarvohintaan.”
”Mielestäni kulutusvaikutuksellisen sopimuksen hinnoittelu pitäisi olla vuorokausikohtainen.”
Jopa lähes viidennes vastaajista (n. 19 %, 57 vastaajaa) koki tulleensa huijatuiksi tai piti hybridisopimuksia huijauksena.
Kommenteissa ihmeteltiin, ettei sähkön hinta painu miinukselle, vaikka sähkönkäytön ajoittaisi esimerkiksi sähköyhtiön tarjoaman sovelluksen ohjeistuksien mukaisesti halvoille tunneille.
– Tämä voi johtua esimerkiksi väärinymmärryksestä sähkön hinnan laskentatavassa, sillä hinnanmuodostuksen kaavat ja markkinointi koetaan hankaliksi ymmärtää, Beurling-Pomoell sanoo.
”Vaikka kuinka keskittää sähkön käyttöä halpoihin tunteihin, niin siitä saatava hyöty on minimaalinen.”
”Kulutuksen keskittäminen pörssisähkön halvoille tunneille oli arpapeliä.”
Sopimustyyppi ei vaikuttaisi vastaajien kokemusten mukaan sopivan myöskään niille, joiden sähkönkulutus on jo valmiiksi pientä. Pienillä kulutusmäärillä kulutuksen keskittämisestä edullisiin tunteihin ei vastaajien kertoman perusteella vaikuttanut olevan juurikaan hyötyä.
”Minkäänlaista hyötyä ei saatu, vaikka kuinka käytettiin edullisia tunteja.”
Vastaajat kommentoivat myös, ettei sopimustyyppi sovellu kerrostalossa asuville, sillä omaan sähkölaskuun voi vaikuttaa vain suhteellisen vähän. Sopimustyypin ei koettu myöskään soveltuvan lapsiperheen arkeen, sillä perheen elämää ei ole aina mahdollista aikatauluttaa pörssin mukaan.
Hintavertailu hankalaa, markkinointi selkeämmäksi
Sähkösopimusten hintavertailu on kokemusten perusteella muodostunut aiempaa haastavammaksi, sillä monet vertailusivustot tarjoavat kiinteähintaisten määräaikaisten sopimusten sijaan halvimpina vaihtoehtoina hybridisopimuksia. Hintavertailun hankaloituminen hybridisopimusten seurauksena mainittiin 6 kommentissa.
”Hybridisopimukset sekoittavat vertailusivun.”
Hybridisopimusten markkinointia pidettiin usein niin epäselvänä, ettei keskivertokuluttaja saa selvää sähkön hinnan muodostumiseen vaikuttavista hintakaavioista.
”Kysyin tarkalleen, miten tämä säästö lasketaan ja edes myyjä ei osannut tätä kertoa, eikä heidän sivuillaan ole mitään laskuria, miten voisi laskea edes teoriassa paljon olisi mahdollista säästää.”
– Markkinoinnissa on annettava tiedot, jotka kuluttaja tarvitsee kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen tekemiseksi ja joiden puuttuminen on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän riittävien tietojen kanssa ei olisi tehnyt”, muistuttaa Beurling-Pomoell kuluttajansuojalain vaatimuksista.
Markkinoinnin voidaan siis katsoa olevan harhaanjohtavaa, mikäli nämä edellytykset eivät täyty.
Kyselyyn vastattiin Kuluttajaliiton verkkosivuilla olevan lomakkeen kautta. Kyseessä on avoin kysymys, johon pyydettiin kertomaan kaikenlaisista kokemuksista uuteen sähkösopimustyyppiin liittyen. Käsitelty aineisto kerättiin kyselystä aikaväliltä 12.-19.8.2024. Vastauksia aineistossa oli 303 kappaletta.
