Valtaosa suomalaisista (64 %) vastustaa nettikasinoiden sääntelyn höllentämistä ja edellyttää peliyhtiöiltä vastuullisuutta. A-klinikkasäätiön tuoreen Addiktiokyselyn mukaan 84 prosenttia pitää tärkeänä, että rahapelien tarjoajat tiedottavat pelaamisen riskeistä.
Samalla 87 prosenttia vaatii tiukkaa ikärajavalvontaa lasten ja nuorten suojelemiseksi. Tulokset nostavat esiin ennaltaehkäisyn tärkeyden, kun hallitus valmistelee rahapelijärjestelmän uudistusta.
Suomalaiset haluavat estää alaikäisten rahapelaamisen, ja kanta on pysynyt vahvana viime vuosien aikana. Vuoden 2023 Addiktiokyselyssä 86 prosenttia oli samaa mieltä.
Valtaosa kansalaisista perää myös vastuullisuutta peliyhtiöiltä. Rahapelien tarjoajien velvoittamista tiedottamaan pelaamisen riippuvuusriskistä kannatti 84 prosenttia vastaajista.
Myös rahapelaamisen yhteiskunnallisen järjestelmän rajoittavuutta kannatetaan. Nettikasinoiden saatavuuden rajoittamista jatkaisi 64 prosenttia. Edelliseen Addiktiokyselyyn verrattuna kannatus nettikasinoiden tiukalle sääntelylle on jopa hieman noussut, sillä se oli 62 prosenttia vuonna 2023.
– Rahapelaamisen aiheuttamat haitat nuorille ovat ennaltaehkäistävissä, ja suomalaiset viestivät nyt selvästi, etteivät he halua alaikäisten altistuvan rahapelien riskeille. Lainsäädäntö kieltää rahapelit alle 18-vuotiailta, mutta käytännössä valvontaa on tehostettava edelleen, toteaa A-klinikkasäätiön tutkija Eerik Soares Mantere.
Hänen mukaansa on tärkeää varmistaa, että ikärajat myös käytännössä pitävät, olipa kyse kauppojen peliautomaateista tai verkon rahapeleistä.
– Suomalaisilla näyttää olevan hyvin matala hyväksyntä nuorten rahapelaamiselle, mikä on erittäin myönteinen viesti ehkäisevän työn kannalta.
Suomalaiset kokevat epävarmuutta rahapelihaittojen hoidosta
Huolestuttava havainto Addiktiokyselyssä on se, että merkittävä osa suomalaisista ei tiedä, miten rahapelihaittoja tulisi hoitaa.
Rahapelihaittojen hoidon resursoinnista kysyttäessä 40 prosenttia vastaajista ei osannut ottaa kantaa siihen, tulisiko hoitoon osoittaa lisää resursseja. Vastaavasti 31 prosenttia ei osannut sanoa, pitäisikö rahapelihaittojen hoito tuoda osaksi työterveyshuollon palveluita.
– Tämä kertoo siitä, että tietoisuus rahapelihaitoista ja niiden hoitomahdollisuuksista on edelleen puutteellista. Rahapelihaitat jäävät monesti piiloon, ja ihmiset eivät välttämättä tiedä, mistä apua voi hakea. Se on ongelma, joka pitäisi ratkaista, jatkaa Soares Mantere.
Rahapeliongelmien puheeksi ottaminen työpaikoilla vaikuttaa myös vaikealta. Kyselyn mukaan vain 25 prosenttia vastaajista kokee, että heidän olisi helppo ottaa puheeksi työtoverinsa rahapeliongelma, jos he epäilisivät sellaista.
Kansalaisilta selkeä viesti: rahapelihaittoja on ehkäistävä
Kyselytulokset ovat ajankohtaisia, sillä Suomen hallitus valmistelee parhaillaan historiallista rahapelijärjestelmän uudistusta. Hallitus on linjannut ohjelmassaan siirtyvänsä osittaiseen lisenssijärjestelmään vuonna 2026, mikä tarkoittaisi käytännössä monopolijärjestelmän avaamista yksityisille verkkokasinoille lisenssien kautta.
Suomalaiset odottavat, että rahapelien sääntelyuudistuksessa nuorten suojeleminen asetetaan etusijalle ja rahapelaamisen riskit pidetään hallinnassa.
– Näin laaja yksimielisyys on harvinaista. Kansalaiset haluavat, että Suomessa painotetaan haittojen ehkäisyä ja erityisesti nuorten turvaamista, kommentoi tutkimuksen toteutuksesta vastannut Verianin tutkimusjohtaja Mikko Hormio.
Samankaltaiset asenteet näkyivät jo aiemmin.
– Jo edellisessä, vuonna 2023 tehdyssä kyselyssä suomalaisten suhtautuminen rahapelihaittoihin oli tiukka. Tämä jatkuvuus kertoo, että huoli rahapelaamisen haitoista on syvällä ja ylittää poliittiset tai väestöryhmien rajat, Soares Mantere toteaa.
Kyselyssä selvitettiin myös suhtautumista siihen, tulisiko ongelmallisesti rahapelaavilta evätä osa sosiaali- ja terveyspalveluista. Tänä vuonna tähän suuntaan kallistui 18 prosenttia vastaajista, kun vielä vuonna 2023 vastaava luku oli 24 prosenttia.
– Tämä viittaa siihen, että asenne rahapeliongelmaisten ihmisten kohteluun on muuttunut hieman ymmärtäväisemmäksi.
Suomessa on arviolta 151 000 henkilöä, jotka pelaavat kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla.
Addiktiokyselyn 2025 toteutti Verian A-klinikkasäätiön toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1 016 suomalaista 14.–19.2.2025. Tulokset on vakioitu vastaamaan sukupuoli- ja ikäjakaumaa sekä puoluekannatusta.
