Valtion metsät ovat Suomessa merkittävä hiilinielu ja -varasto, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreista laskelmista.
Nielun määrä on kuitenkin pienentynyt edelliseen laskelmaan verrattuna sekä monikäyttömetsissä että suojelualueilla.
Hiilinielun pienentymiseen vaikutti metsien kasvun hidastuminen metsien ikääntymisen ja seurantakauden huonompien kasvuolosuhteiden vuoksi. Myös metsien latvuskoko on pienentynyt, ja luonnonpoistuman määrä kasvanut. Taustalla on lisäksi ilmaston lämpenemisestä johtuva turvemaiden maaperäpäästöjen kasvu, joka on heikentänyt metsien kokonaisnielua. Myös kivennäismaiden hiilinielu heikentyi edelliseen laskelmaan verrattuna, vaikka kokonaisvaikutus onkin pienempi.
Metsähallituksen hakkuumäärissä ei ole vertailukaudella tapahtunut merkittävää muutosta.
Aiemmin julkaistuissa koko Suomea koskevissa tilastoissa metsät olivat kääntyneet hiilinielusta päästölähteeksi, kun puuston hiilinielu ei enää riitä kompensoimaan maaperän kasvaneita päästöjä. Valtion mailla tulokset ovat saman suuntaiset, mutta valtion metsät toimivat edelleen nieluna ja kasvavana hiilivarastona.
– Valtion metsien merkitys Suomen hiilinielun kannalta on erittäin tärkeä ja niiden painoarvo on entisestään kasvanut muiden metsien käännyttyä päästölähteiksi, sanoo tutkija Jukka-Pekka Myllykangas Lukesta.
– Yksi tekijä tässä taustalla on se, että valtion maat painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen, missä ojitettuja turvemaita on vähemmän, ja niiden maaperäpäästöt ovat pienemmät kuin Etelä-Suomessa, hän jatkaa.
