Helsingin Sanomien hankkiman 27. maaliskuuta päivätyn valtiovarainministeriön asiakirjan perusteella Kreikalla on kaksi vaihtoehtoa. Positiivisessa tapauksessa lainaohjelma päättyy onnistuneesti kesäkuun loppuun mennessä ja Kreikka saa maksueriä tai välirahoitusta samalla kun maan pankkeja vakautetaan.
Todennäköisempänä pidetään kuitenkin edellistä synkempää vaihtoehtoa. Muistiossa varoitetaan, että ennen kesäkuun loppua voidaan joutua tekemään vaikeita päätöksiä.
”Mahdollisia tartuntavaikutuksia, joita Kreikan tilanne voi aiheuttaa, on seurattava tarkoin ja niitä on tarvittaessa varauduttava rajoittamaan”, muistiossa todetaan.
Käytännössä tällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi Kreikan tilanteen aiheuttamaa poliittista epävarmuutta, joka sataisi eurokriittisten puolueiden laariin ja heikentäisi luottamusta unioniin ja sen talouspolitiikkaan.
Rahoitusmarkkinoilla tartuntavaikutuksella tarkoitettaneen vastaavien kriisien puhkeamista myös muissa kaikkein velkaisimmissa euromaissa.
Muistiossa annetaan vaihtoehtoisia tilanteita, jotka voivat realisoitua ennen kesäkuuta.
”Todennäköisempänä voidaan pitää sitä, että ennen kesäkuun loppua joudutaan tekemään erittäin vaikeita poliittisia päätöksiä, jotka voivat liittyä 1) erityiskohtelun antamiseen Kreikalle, 2) Kreikan maksukyvyttömyyteen tai 3) Kreikan edellytyksiin pysyä osana euroaluetta”, siinä todetaan.
Kreikka voi muistion mukaan ajautua ulos eurosta, mikäli se rikkoo velvoitteitaan.
Esimerkiksi ennalta ilmoitettu päätös velkojen maksamatta jättämisestä voisi johtaa tilanteeseen, jossa ”muiden euromaiden hiljaisella hyväksynnällä siirrytään prosessiin, joka johtaa Kreikan tosiasialliseen erottamiseen eurosta”.
