Presidentti Donald Trumpin hallinnon linjaukset Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan lopettamiseksi eivät ole Yhdysvaltain entisen apulaisulkoministerin, suurlähettiläs Daniel Friedin mielestä niin ongelmallisia kuin moni näyttää ajattelevan.
– Ukrainan vuoden 1991 rajojen palauttaminen ei tosiasiassa ole lähitulevaisuudessa mahdollista sotilaallisin keinoin. Ukrainan johtajat ja myös useimmat Ukrainan ystävistä ovat tämän myöntäneet, Atlantic Council -ajatushautomossa toimiva Fried kirjoittaa artikkelissaan.
Yhdysvaltain johdon välittömänä tavoitteena on hänen mukaansa tulitauon saavuttaminen. Ukrainaa ei ole suoranaisesti painostettu alueluovutuksiin, vaikka USA näyttääkin olevan valmis toistaiseksi hyväksymään Venäjän miehityksen tietyissä osissa maata.
– Tämä ei ole miellyttävä viesti, mutta jos se tarkoittaa vain tulitauon tarpeellisuuden tunnustamista eikä antautumista Venäjän vaatimuksille, sitä voi pitää kohtuullisena taistelujen lopettamiseksi, Fried sanoo.
Se, että Kreml suostuisi tulitaukoneuvottelujen yhteydessä hyväksymään Ukrainan liittymisen Natoon, on hänen mielestään täysin epärealistinen ajatus. Sen myöntäminen ei tarkoita, ettei Ukrainasta koskaan tule Naton jäsentä.
– Oven sulkeminen Ukrainan Nato-jäsenyydeltä olisi vastikkeeton myönnytys Venäjälle ja heikentäisi Yhdysvaltojen asemaa ilman hyvää syytä. Se ei kuitenkaan ole hallinnon kanta, eikä siitä toivottavasti sellaista tulekaan, hän toteaa.
Jo jonkin aikaa on ollut hänen mukaansa selvää, että Yhdysvallat ei lähetä joukkoja Ukrainaan, vaan mahdollinen rauhanturvaoperaatio jää Euroopan maiden huoleksi.
– On myös selvää, että eurooppalaiset odottaisivat Yhdysvaltojen tukea – myös sotilaallista – jos heidän joukkonsa Ukrainassa joutuisivat Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Tällainen apu voisi tarkoittaa ilmavoimia ja muita keinoja, jotka eivät edellyttäisi puolustusministeri Pete Hegsethin pois sulkemaa amerikkalaisjoukkojen sijoittamista Ukrainan maaperälle, Fried huomauttaa.
Trumpin hallinnon Ukraina-strategia voi hänen mielestään luoda perustan kelvolliselle lopputulokselle edellyttäen, että Yhdysvallat ei tunnusta Venäjän Ukrainaan kohdistamaa hyökkäystä oikeutetuksi, pitää Ukrainan Nato-jäsenyyden pöydällä ja kykenee yhdessä laatimaan sotilaallisen suunnitelman Ukrainaan sijoitettavien eurooppalaisten joukkojen tukemisesta tilanteen sitä edellyttäessä.
– Vankka tulitauko, joka säilyttää ”vapaan” Ukrainan, jota Venäjä ei miehitä – tämän ajan version Länsi-Saksasta – voisi olla strateginen tappio Putinille ja menestys Ukrainalle, Euroopalle ja vapaalle maailmalle, Fried toteaa.
– Venäjän miehittämien alueiden palautuminen Ukrainan hallintaan ei ehkä ole realistista lyhyellä aikavälillä. Samoin ei moniin vuosiin ollut realistista kuvitella, että Baltian maat saisivat itsenäisyytensä takaisin, että Saksat yhdistyisivät tai että rautaesirippu väistyisi. Kaikki kolme asiaa kuitenkin toteutuivat. Niin voi tapahtua myös Ukrainan alueiden palauttaminen, kunhan Ukrainan ystävät pysyvät sitoutuneina ja sitkeinä.
Suurlähettiläs Friedillä on takanaan 40-vuotinen ura Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnon eri tehtävissä muun muassa yhtenä Naton aiempien laajentumiskierrosten keskeisistä valmistelijoista. Maansa apulaisulkoministerinä hän toimi 2005–2009.
