Kiina on ohjannut viime vuosien aikana yhä enemmän voimavaroja asevoimiensa uudistamiseen ja laajentamiseen. Maan strategisten ydinaseiden määrä on samalla moninkertaistettu.
Yhdysvallat on vastannut suurvaltakilpailuun lisäämällä laivanrakennukseen suunnattua budjettia yli 30 miljardiin dollariin eli korkeimmalle tasolleen 2000-luvulla.
CSIS-tutkimuslaitoksen asiantuntija Matthew Funaiole sanoo Wall Street Journal -lehdelle, että tästä huolimatta Kiinan ”dramaattisesti” kasvaneen laivanrakennuksen kapasiteetti on yli 200-kertainen Yhdysvaltoihin verrattuna.
Kiinan valtion käyttämillä yli sadalla miljardilla eurolla rakennetaan ja vahvistetaan maailman suurinta laivastoa, jos mittarina käytetään laivojen lukumäärää.
Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagonin raportin mukaan Kiinalla on käytössä 370 sota-alusta, kun Yhdysvalloilla niitä on 292 kappaletta. Yhdysvaltain laivastoa voi silti pitää huomattavasti vahvempana muun muassa lentotukialusten määrän vuoksi.
Maat olivat laivojen määrän suhteen suunnilleen tasoissa vuonna 2015, mutta Kiina meni ohi kilpailijastaan vuosituhannen vaihteessa.
Matthew Funaiolen mukaan on selvää, että Kiina on edelleen alivoimainen tulivoiman suhteen, eivätkä sen sukellusveneet ole yhtä kehittyneitä. Lentotukialuksia Yhdysvalloilla on 11 kappaletta, mutta Kiinalla vain kaksi. Tukialukset ovat osa suurvallan kykyä projisoida voimaansa eri puolilla maailmaa.
Tuoreiden satelliittikuvien perusteella Kiinan kolmas lentotukialus valmistuu parhaillaan vauhdilla. Niitä tuskin valmistetaan yhtä montaa, sillä maan laivaston tarpeet ovat erilaisia maantieteellisistä ja poliittista syistä. Tavoitteena on tasata maiden välistä voimatasapainoa ja luoda uusia kyvykkyyksiä esimerkiksi Taiwania koskevaa konfliktia silmälläpitäen.
Sotatilanteessa Kiinan etuna on, että uusia sota-aluksia voidaan valmistaa vuodessa 20–30 kappaletta. Samoja telakoita käytettäisiin taistelussa vaurioituneiden alusten korjaamiseen.
Yhdysvallat nousi toisen maailmansodan aikana maailman suurimmaksi laivanrakentajaksi, mutta alan teollisuutta ylläpitäviä tukia vähennettiin 1980-luvulla. Kiinan ohella Japani ja Etelä-Korea ovat jatkaneet laivateollisuuden mittavia valtiontukia vielä 2000-luvulla.
Haasteena on, että Yhdysvaltain laivanrakennusala on käytännössä riippuvainen yhdestä asiakkaasta eli laivastosta. Kiinassa siviilialuksia valmistavat telakat suunniteltiin sopiviksi myös sotilaskäyttöön. Osa kapasiteetista kuluu nykyisen kaluston korjaus- ja uudistustöihin. Uudet hankkeet ovat osoittautuneet äärimmäisen kalliiksi ja aikaavieviksi.
Yhdysvaltain laivaston tuoreen raportin perusteella käytännössä kaikki merkittävät pinta-alus- ja sukellusvenehankkeet ovat arviolta 1-3 vuotta myöhässä.
