Lintuinfluenssaviruksissa on alatyyppejä, jotka voivat aiheuttaa ihmisille vaikeaa tautia. Yksi näistä on korkeapatogeeninen H5N1-virus. Nykyinen viruslinja havaittiin ensi kerran vuonna 1996 Kiinassa, jossa se levisi siipikarjassa aiheuttaen myös ihmisten kuolemia.
Tämän jälkeen H5N1-virus jäi kiertämään aiheuttaen ajoittain taudinpurkauksia siipikarjassa ja luonnonvaraisissa linnuissa eri puolilla maailmaa. Tänä vuonna sekä lieviä että vakavia tartuntoja on todettu kymmenillä ihmisillä Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.
Yhdysvalloissa lintuinfluenssaan sairastuneet ovat saaneet lieviä oireita, Kambodžassa taudinkuva on ollut vaikea ja osalla kuolemaan johtava. Kanadassakin on lintuinfluenssaviruksen aiheuttaman vakavan taudin vuoksi sairaalassa teini-ikäinen potilas.
–Puolet tunnistetuista H5N1-viruksen aiheuttamista infektioista ihmisillä on ollut kuolemaan johtavia. Korkeapatogeeniset lintuinfluenssavirukset voivat muista lintuinfluenssaviruksista poiketen aiheuttaa laaja-alaisen infektion, erikoistutkija ja virologi Erika Lindh Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mikrobiologian yksiköstä sanoo Verkkouutisille.
Suomessa ei ole todettu lintuinfluenssaa ihmisillä, ja tartuntariski arvioidaan tällä hetkellä alhaiseksi koko Euroopassa. Maailmanlaajuisesti H5N1-virus on kuitenkin riski, jos se muuntuu helpommin ihmiseen tarttuvaksi kiertäessään poikkeuksellisen vilkkaasti linnuissa ja lypsykarjassa.
Tarttuu herkästi silmän sidekalvolle
Lintuinfluenssavirus voi tarttua sairaasta eläimestä herkästi ihmisen silmän sidekalvolle. Ihmisen ylähengitysteiden reseptoreihin virus ei tartu helposti, mutta voi aiheuttaa vakavaa tautia kulkeutuessaan syvälle alahengitysteihin.
Lintuinfluenssan aiheuttama taudinkuva vaihtelee lievästä vakavaan. Tauti voi aiheuttaa lievissä tapauksissa muun muassa silmän sidekalvontulehdusta, ylähengitystie- ja suolisto-oireita, vakavimmissa tapauksissa keuhkokuumetta ja hengityksen äkillistä vajaatoimintaa ja neurologisia oireita.
Taudin tarttuminen ihmisestä ihmiseen on hyvin epätodennäköistä.
–Tällä hetkellä H5N1-virus on erikoistunut tartuttamaan lintujen ruoansulatuskanavaa eikä ihmisen ylähengitysteitä. On useampi geeni, jossa pitäisi tapahtua muutos, jotta tarttuminen mahdollistuisi, Lindh arvioi.
Ennakoiminen melko mahdotonta
Influenssaviruksia yli 20 vuotta tutkinut Lindh on havainnut, että arvaamattomuus on näille viruksille ominaista. Hän pitää Yhdysvalloissa meneillään olevaa lintuinfluenssaepidemiaa poikkeuksellisena. Se sai alkunsa vuosi sitten, kun H5N1-virus lähti kiertämään lypsykarjassa.
–Lypsykarja ei kuitenkaan ole sairastunut vakavaan tautiin. Todennäköisesti tämä johtui siitä, että infektiot keskittyvät lypsykarjalla maitorauhasiin eivätkä keuhkoihin, Lindh kertoo.
Tartuntoja on todettu jo kymmenillä ihmisillä noin 650 karjatilalla eri osavaltioissa. Tauti on tarttunut naudoista ihmisiin mahdollisesti maitoroiskeiden kautta. Tartunnat ovat olleet lieviä: oireina on esiintynyt silmien sidekalvontulehdusta ja lieviä hengitystieoireita.
Influenssaviruksille on ominaista, että eri eläinlajeista peräisin olevat virukset sekoittuvat. Uuden viruksen ominaisuudet voivat olla erilaisia kuin alkuperäisten.
–Kun H5N1-lintuinfluenssavirus leviää eläinlajeissa, jotka ovat läheisessä kontaktissa ihmisen kanssa, on olemassa riski eri influenssavirusten sekoittumiselle. Voi syntyä tilanne, jossa H5N1-lintuinfluenssavirus jakaa perimää esimerkiksi kausi-influenssaviruksen kanssa, Lindh sanoo.
Kausi-influenssan huippukausi on Yhdysvalloissa vasta edessäpäin.
Kambodžassa nuorilla vaikeaa taudinkuvaa
Kambodžassa on todettu vuoden sisällä 14 vakavaa lintuinfluenssatapausta, valtaosa alle 18-vuotiailla, joilla on ollut kontakti sairaisiin lintuihin. Osa sairastuneista on menehtynyt.
–Kambodžassa virus on aiheuttanut huolta herättävän vakavaa tautia. Tartunnan vakavuuteen vaikuttavat monet asiat: H5N1-viruksissa voi olla geneettisiä eroja, jotka vaikuttavat taudinaiheuttamiskykyyn. Lisäksi tartuntareitti näyttäisi vaikuttavan vahvasti, samoin tartuttavan viruksen määrä, potilaan ikä ja terveydentila, Lindh kertoo.
Lapset sairastuvat tyypillisesti vaikeampaan tautiin. Mitä ikääntyneempi ihminen on, sitä useampia pandeemisia viruksia ja kausi-influenssaviruksia hän on kohdannut. Nuorilla lintuinfluenssa voi olla vakavampi kuin aikuisilla myös siksi, että heidän immuunivasteensa voi ylireagoida virukseen.
Riskiryhmille tarjottu rokotteita
Viime vuonna lokit levittivät H5N1-viruksen Suomessa moniin turkistarhoihin. Eläimet jouduttiin lopettamaan tiloilla, joilla tartunnat levisivät. Virusta kiertää luonnonvaraisissa linnuissa, joten taudin saamisen riski on edelleen koholla siipikarjan parissa tai turkistarhoilla työskentelevillä.
–Tunnistimme vuosi sitten turkistarhoilla yli 500 altistumistapahtumaa, mutta onneksi ei havaittu yhtään tartuntaa ihmisillä. Viruksessa alkoi kuitenkin jo tapahtua nisäkkäisiin sopeutumiseen viittaavaa muuntumista. Riskinä olivat myös kaksoisinfektiot kausi-influenssavirukseen kanssa ja viruksen muuntuminen.
Suomeen on hankittu riskiryhmiä varten lintuinfluessarokotteita, mutta niitä on otettu vähän. Syynä saattaa Lindhin mukaan olla se, että tautitilanne on kuluvana vuonna ollut rauhallinen.
Nyt viruksen aktiivisuus näyttää hieman kasvaneen luonnonvaraisissa linnuissa. THL:n mukaan turkistarhauksen tartuntariskejä ehkäiseviä hygieniatoimia tulisi kiristää, ja tarhaamisen lopettamistakin on ehdotettu ihmisten terveyden turvaamiseksi.
Influenssavirukset ovat aiheuttaneet sadan viime vuoden aikana viisi pandemiaa, joista neljä on kokonaan tai osittain saanut alkunsa eläimistä.
