Viron parlamentin eli riigikogun ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson kirjoittaa Viron yleisradioyhtiö ERR:n julkaisemassa mielipidekirjoituksessaan, että Euroopan tulee tehdä valinta myötäileekö se Venäjää vai pitää kiinni periaatteistaan kaikkien näiden sotavuosien jälkeen.
– Onko meillä johtajia, jotka kykenevät näkemään omaa henkilökohtaista poliittista agendaansa pidemmälle ja ymmärtämään, että rauha ei synny hyökkääjää myötäilemällä, vaan luomalla sellaiset edellytykset, ettei hyökkäys enää kannata, Mihkelson kysyy.
Mihkelson penää Euroopalta strategista selvyyttä. Venäjän pyrkimys muuttaa rajoja väkivalloin tulee torjua.
– Neuvotteluihin tulee lähteä vahvasta asemasta eikä luovuttaa omia valttikorttejaan ennen neuvotteluja.
Mihkelson viittaa mediassa olleisiin puheisiin väitetysti Washingtonista peräisin olevasta uudesta rauhansuunnitelmasta. Yksityiskohdat eivät ole selvillä, mutta mediassa esillä olleet ehdotukset viittaavat kuitenkin hänen mukaansa siihen, että Venäjälle saatettaisiin tarjota merkittäviä myönnytyksiä.
Mihkelsonin mukaan suunnitelman osista on mahdollisesti keskusteltu myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erityislähettilään Steve Witkoffin viimeaikaisissa tapaamisissa Oslossa ja Pietarissa.
USA tavoittelee edelleen bisnestä Venäjän kanssa
Julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella suunnitelmassa harkitaan demilitarisoidun vyöhykkeen perustamista nykyisen rintamalinjan alueelle sekä Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen välisten kolmikantaneuvottelujen käynnistämistä uudelleen.
Lisäksi Ukraina luopuisi Nato-jäsenyyden tavoittelusta. Vastineeksi maalle tarjottaisiin investointeja ja EU-integraation jatkamista.
Suunnitelmassa väläytellään myös Venäjään kohdistuvien pakotteiden lieventämistä, yhdysvaltalaisten investointien palauttamista Venäjälle ja jopa Nord Stream -kaasuputkien uudelleen avaamisen edistämistä.
Mihkelsonin mukaan ehdotuksissa ei ole juurikaan uutta. Hän vertaa niitä Donald Trumpin ja Vladimir Putinin viimevuotisen Alaskan-tapaamisen jälkeen julkisuuteen tulleeseen 28-kohtaiseen rauhansuunnitelmaan, jota myöhemmin muutettiin Euroopan osallistumisen myötä.
”Kompromissi ei korvaa uskottavaa pelotetta”
Mihkelsonin mukaan keskustelussa on jälleen kyse siitä, ollaanko sodan päättämiseksi valmiita uhraamaan juuri ne periaatteet, joiden puolesta Ukraina ja Eurooppa ovat taistelleet vuosia.
Hänen painottaa, että diplomaattiset eleet eivät muuta Vladimir Putinin strategiaa, jollei niiden taustalla ole Euroopan valmiutta puolustaa omia etujaan.
Mihkelson arvioi, ettei Donald Trumpin, tasavallan presidentti Alexander Stubbin tai kenenkään muun tarjoama kompromissi voi korvata uskottavaa pelotetta.
– Suomen ja Norjan rauhanponnisteluja on arvioitava samasta lähtökohdasta. Kaikki aloitteet, jotka edistävät oikeudenmukaista ja kestävää rauhaa, ansaitsevat huomiota, Mihkelson huomauttaa ja jatkaa:
– Mikään diplomaattinen prosessi ei kuitenkaan voi onnistua, jos sen lähtökohtana on, että Ukrainan on luovuttava suvereniteetistaan tai Euroopan Naton jäsenyyteen ja yhteiseen puolustukseen liittyvistä periaatteista.