Pellervon taloustutkimuksen maaliskuussa julkaistussa ennusteessa povattiin, että ruoan hinta nousee tänä vuonna keskimäärin 11 prosenttia.
– Jos sato jää heikoksi toisena vuonna peräkkäin, on riskinä, että ruuan hinta nousisi vieläkin enemmän, sanoo Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
Tuottajahinnat ja kuluttajahinnat ovat nousseet, koska tuotantopanosten kuten lannoitteiden ja energian hinnat ovat nousseet. Lisäksi rehun hinta on noussut viime vuoden heikon sadon takia. Ukrainan sodan vaikutuksesta kustannukset pysyvät korkealla pidempään.
Mikä oli syynä viime vuoden huonolle sadolle?
– Viime vuoden sadon epäonnistumiselle oli syynä ankara ja pitkään kestänyt kuivuus, joka verotti sadontuotantoa monilla, erityisesti kevätkylvöisillä kasveilla, jotka eivät olleet ehtineet vielä kasvattaa juuria riittävän syvälle maahan varmistamaan veden ottoa, sanoo palvelukehityksen ja kasvintuotannon johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgrialta Verkkouutisille.
Lisänsä hankalaan tilanteeseen tuo se, että syysviljakylvöt tuhoutuivat kovan talven seurauksena. Samalla kylvöt päästiin aloittamaan suhteellisen myöhään tänä vuonna, koska kevät oli kylmä ja lunta oli maassa pitkälle kevääseen asti.
– Nyt kevätkylvöt on saatu päätökseen ja kasvustot näyttävät hyviltä ja sateita tuli sopivasti, Peltonen sanoo.
Peltonen kuitenkin painottaa, että sateet piisaisivat eikä niitä tarvitsisi tulla yhtään enempää, jotta kasvustot eivät alkaisi kärsimään. Sateet ovat tärkeitä touko- ja kesäkuussa sen tähden, että viljelykasvit pääsevät taimettumaan. Liiallinen sadekaan ei ole hyväksi sillä, se aiheuttaa kasvitauteja ja märkyyshaittoja.
Jokainen suomalainen maksaa hintaa epäonnistuneesta sadosta viimeistään syksyllä. Millaista säätä nyt olisi toivottava, jotta sadosta tulisi onnistunut?
– Heinäkuussa olisi hyvä, jos on pääosin poutaa ja aurinkoista, Peltonen sanoo.
Sadetta saisi tulla vähän välissä ja lämpötilan tulisi olla 20 ja 22 asteen tuntumassa. Viljelyn kannalta olisi hyvä, jos helteitä ei olisi montaa päivää peräkkäin. Elo ja syyskuulle sadonkorjuuajaksi Peltonen ei kaipaa enää sateita vaan poutaisia ja aurinkoisia päiviä, jolloin tuulee vain vähän, jotta kasvustot kuivuisivat ja kypsyisivät.
Jos sato ei ole tänäkään vuonna hyvä, niin maatalouden ahdinko kasvaa. Suomalaisen maatalouden loppu se ei ole, mutta monen pienemmän tilan loppu se voi olla.
– Viljanviljelijöille viljan korkea hinta lisää tuloja markkinoilta, mutta samanaikaisesti etenkin kotieläintuotanto on hankalassa tilanteessa. Tuottajahinnat ovat nousseet, mutta siellä on edelleen nousupaineita. Tämän hetkinen nousu ei riitä kattamaan kustannusten nousua, sanoo Forsman-Hugg.
Hän korostaa, että Suomella on ollut hyvä omavaraisuus vilja-, maito- ja lihatuotteissa ja on jatkossakin. Elintarvikehuolto on keskeinen osa huoltovarmuutta, ja tämän tärkeys korostuu, kun Ukrainan sodan seurauksena syntyy erilaisia markkinahäiriöitä. Huonon sadon takia rehuviljaa jouduttaisiin tuomaan kovaan hintaan ulkomailta. Forsman-Huggin mukaan markkinoilla on nähtävissä, että tuotantokustannukset alkavat näkyä myös kuluttajahinnoissa ja kustannusten
nousua on siirtymässä kuluttajahintoihin, mutta viiveellä. Hänen mukaansa tulonjaon ruokaketjussa tulisi olla reilumpaa viljelijöille.
– Ei suomalainen maatalous tähänkään kaadu, mutta tilojen lukumäärä pienenee. Tilojen lukumäärän pieneneminen voi nopeutua, koska taloudellisessa ahdingossa moni tila joutuu lopettamaan toimintansa.
