Ruotsissa ollaan herätty vesihuoltoon kohdistuvan sabotaasin uhkaan, kertoo Dagens Nyheter.
Kuluneen vuoden aikaan Ruotsissa on tapahtunut kaksi vesihuoltoon kohdistuvaa rikosta. Toukokuussa tuntematon henkilö murtautui Leksandissa sijaitsevalle tekojärvelle ja avasi järven tulvaportit. Lokakuussa murtauduttiin taas tekojärvelle Bollnäsissä.
Molemmissa tapauksissa asukkaiden täytyi keittää juomavetensä, kunnes varmistui, ettei vettä ollut saastutettu tai myrkytetty.
Ukrainan sodan aikana Venäjä on toistuvasti iskenyt Ukrainan vesihuoltoon. Tämä on toiminut varoituksena Ruotsin kunnille ja vesihuollosta vastaaville toimijoille, jotka ovat ripeästi lisänneet vesihuoltoinfran turvallisuusjärjestelyjä ja ryhtyneet valmistautumaan kriisien varalle.
Vesihuollon turvallisuus onkin ollut Ruotsissa ajoittain retuperällä. Leknäsissä kesti viikkoja, ennen kuin murto havaittiin. Bollnäsissä valvontakamerat olivat epäkunnossa.
Vastaavia murtoja on tapahtunut myös Suomessa. Kesällä raportoitiinkin lukuisista vesihuoltoon kohdistuneista murtoyrityksistä. Suomen tapaukset on pantu merkille myös Ruotsissa.
– Olemme kuulleet, että asioita tapahtuu Ruotsissa ja myös naapurimaissamme, kommentoi Ruotsin neljänneksi suurimman vesiyhtiön Norrvattenin toimitusjohtaja Andreas Thunberg.
Göteborgin alueen kattavan läntisen poliisialueen tilastojen mukaan alueella tapahtuu vesihuoltoon kohdistuva rikos keskimäärin joka viides päivä. Pelkästään toukokuusta marraskuun puoliväliin rikoksia raportoitiin 40 kappaletta.
Turvallisuusjärjestelyt ovat kuitenkin kehittyneet vuosien varrella.
– Vedenpuhdistamon avaimia kopioitiin ja lainailtiin eri alihankkijoille. Kukaan ei tarkastanut henkilöllisyystodistuksia ja joidenkin vesitornien katoilla oli ravintoloita, vesihuollon ja kriisikestävyyden parissa työskentelevä Emma Abrahamsson listaa.
Alueen vesihuoltoon ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien rikosten tutkinnanjohtajan Ulf Andreassonin mukaan vesihuoltoon kohdistuvissa rikoksissa toistuvat samat piirteet.
– Vaikka kohteissa oli varastettavia esineitä, mitään ei ikinä viety. Monet murrot oli myös tehty siististi. Tiloihin oli tultu aiheuttamatta vahinkoa, ja joissain tapauksissa oli myös nähtävissä, että valvontakameroita välteltiin, Andreasson kertoo.
Andreassonin mukaan vesihuoltoon kohdistuvien rikosten tutkiminen on hankalaa. Tekijöitä saadaan kiinni vain harvoin.
– Vesihuoltolaitokset sijaitsevat alueilla, joissa liikkuu vain vähän ihmisiä. Turvallisuuslaitteistossa voi olla puutteita, kuten puuttuvia hälyttimiä ja kameroita. On myös kysyttävä, onko poliisilla resursseja lähettää partio tai rikostutkija paikalle, Andreasson tiivistää.
Toistaiseksi murroista ei ole aiheutunut yleisölle vaaraa.
Varautuminen on kuitenkni tarpeen. Kun Tukholman alueen toimijat järjestivät tänä vuonna harjoituksen, jossa koko Pohjois-Tukholman vedenjakelu keskeytyisi sabotaasin vuoksi, tulokset olivat vaihtelevia. Tilanteesta selvittiin, mutta vaikeuksiakin ilmeni.
Koordinaatio oli hankalaa, sillä mukana on 37 eri toimijaa. Juomaveden jakelun järjestäminen osoittautui monimutkaiseksi. Pahin tilanne oli sairaaloissa, joissa tilannetta kutsuttiin katastrofiksi. Potilaita olisi täytynyt evakuoida.
Normaalitilanteessa Ruotsin puolustusvoimat auttaisi vedenjakelussa. Kriisitilanteessa tämä ei kuitenkaan olisi mahdollista, vaan kuntien täytyisi selvitä itse.
Tällä hetkellä Ruotsin turvallisuustilanne on Puolustusvoimien tutkimusinstituutin tutkijan David Lindahlin mukaan vakava.
Uhka tulee Venäjältä. Hän kehottaakin kaikkia kriittisen infrastuktuurin parissa työskenteleviä varautumaan kriisitilanteisiin. Lindahl sanoo myös Venäjän riskinsietokyvyn kasvaneen viime aikoina.
– Kyse on puolustusjärjestelyjen kartoittamisesta tai tiedusteluagenttien käyttämisestä tiedon varastamiseksi tai sabotaasin valmistelemiseksi, niin Ruotsissa kuin muualla lännessä, Lindahl varoittaa.
