Euroopan ja Yhdysvaltojen vuosikymmeniä kestänyt turvallisuuskumppanuus tulee saksalaispoliitikko Norbert Röttgenin mukaan kriittiseen vaiheeseen Donald Trumpin aloittaessa toisen presidenttikautensa tammikuussa 2025.
– Vaikka Trumpin toinen kausi tuo todennäköisesti mukanaan radikaalin irtioton Yhdysvaltojen aiemmasta linjasta, tosiasia on, että tyytymättömyys Euroopan transatlanttiseen panokseen on kytenyt USA:ssa jo vuosia, Saksan liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana vuosina 2014–2021 toiminut Röttgen sanoo Foreign Affairs -lehdessä.
Eurooppa on hänen mukaansa haaskannut aikaa, joka sen olisi pitänyt käyttää oman puolustuksensa vahvistamiseen.
– Viimeistään Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022 olisi pitänyt olla herätyssoitto, joka olisi aidosti vauhdittanut Euroopan pyrkimyksiä nousta uskottavaksi turvallisuustoimijaksi. Sen sijaan luotettiin jälleen kerran siihen, että Yhdysvallat ottaisi johtoroolin eurooppalaisessa sodassa. Nyt se vaihtoehto on vaarassa kadota, eivätkä Euroopan johtajat enää yksinkertaisesti voi sysätä vastuuta ahdingostaan Washingtoniin, Röttgen toteaa.
– Eurooppalaisten johtajien on edistettävä päättäväisesti yhtenäistä strategiaa maanosan rauhan ja vakauden varmistamiseksi. Heidän on lisättävä nopeasti taloudellista ja sotilaallista tukea Ukrainalle ja aloitettava vakavat ponnistelut yhteisen eurooppalaisen puolustusteollisuuden luomiseksi.
Euroopalla ei ole nyt Röttgenin mukaan muuta vaihtoehtoa kuin kantaa itse vastuu omasta turvallisuudestaan.
– Siihen on epäilemättä taloudelliset edellytykset. Euroopan unionin yhteenlaskettu bruttokansantuote on noin kymmenkertainen Venäjään verrattuna, hän sanoo.
– Eurooppaa jarruttaa vain poliittisen tahdon puute. Se puute on räikeästi näkyvissä, kun katsotaan Ukrainalle annettua sotilaallista apua. Teknologisesti jälkeenjääneen ja taloudellisesti rappeutuneen Pohjois-Korean arvioidaan toimittaneen Venäjälle viime vuoden aikana enemmän tykistökranaatteja kuin mitä koko EU oli toimittanut Ukrainalle. Tähän surkeaan tilanteeseen on tultu, vaikka EU:lla on vahva teollinen perusta ja neljä maailman kymmenestä suurimmasta aseviejästä on sen jäsenvaltioita, hän toteaa.
Kun Saksa ja Ranska kärvistelevät poliittisissa kriiseissä, Pohjoismaat, Baltian maat ja Puola ovat hänen mukaansa valmiita ottamaan turvallisuuskysymyksissä aiempaa keskeisemmän roolin.
– Puolan pääministeri Donald Tusk on jo kokoamassa yhteen johtavia eurooppalaisia Nato-maita, jotta Ukraina-toimien koordinointia ja tukea Kiovalle voitaisiin tehostaa. Kaikki merkittävät puolustusjärjestelyt edellyttävät kuitenkin onnistuakseen Saksan taloudellista voimaa ja poliittista vaikutusvaltaa, mikä tarkoittaa, että Berliinin tulevan hallituksen on otettava maanosan turvallisuushaasteet vakavasti ja oltava valmis rahoittamaan laajempia eurooppalaisia ponnisteluja, hän painottaa.
