Viime aikoina on käynyt Atlantic Council -ajatushautomon Pohjois-Euroopan toimintoja johtavan ruotsalaistohtori Anna Wieslanderin mukaan selväksi, että tietyt laajalle levinneet harhakäsitykset Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta saattavat olla tuhoisia Euroopan turvallisuudelle.
– Ensimmäinen niistä on se laajalle levinnyt mutta virheellinen uskomus, että Venäjän sota Ukrainaa vastaan olisi paikallinen kysymys, vaikka tosiasiassa Venäjä muodostaa laajemman systeemisen uhan kansainvälistä järjestystä kohtaan, Wieslander sanoo Euractiv-lehdessä.
Venäjän muuallekin kuin Ukrainaan kohdistamasta systeemisestä uhasta todistavat hänen mukaansa sen ilmaisemat maailmanlaajuiset ambitiot, sotilaallinen varustautuminen, hybridisodankäynti, ydinaseuhittelu ja liittoutuminen Kiinan kanssa.
– Geopoliittinen todellisuus merkitsee sitä, että Eurooppa ei voi koskaan sivuuttaa Venäjää. Euroopan on päinvastoin kohdattava Venäjän pyrkimykset suurvalta-asemaan moninapaisessa järjestelmässä, mitä ilmentävät sen ponnistelut poliittisen valtansa ja alueensa laajentamiseksi, hän toteaa.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Anna Wieslander on työskennellyt muun muassa Ruotsin ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtajana, valtiopäivien puhemiehen kansliapäällikkönä ja osastopäällikkönä maansa puolustusministeriössä.
Toinen yleinen harhaluulo on Wieslanderin mukaan se, että toimettomuus tai odotteleva asenne suhteessa Venäjään edistäisi rauhaa, vaikka se todellisuudessa vain rohkaisee Vladimir Putinin hallintoa entistä aggressiivisempaan käyttäytymiseen.
– Tämä johtuu siitä, että Venäjän kaltainen järjestelmällinen uhka ei ole kiinnostunut rajoittamaan omaa käyttäytymistään, vaan haluaa muuttaa status quota omaksi edukseen ja luoda edellytyksiä laajentumiselle, hän sanoo.
Vallitsevassa tilanteessa lännen ei pitäisi hänen mukaansa asettaa itselleen yksipuolisia rajoitteita, vaan päinvastoin vahvistettava pelotettaan.
– Toistaiseksi Eurooppa ei ole Venäjää pidätellyt. Vuosikymmenen ajan jatkunut hybridisodankäynti länttä vastaan osoittaa tämän selvästi, hän toteaa.
Puolan pääministeri Donald Tusk ja Britannian asevoimien edellinen komentaja, kenraali Patrick Sanders ovat monen muun tavoin varoittaneet Euroopan olevan uuden sodan kynnyksellä. Siksi odotteluun ei Wieslanderin mukaan yksinkertaisesti ole aikaa.
Hän kehottaa Eurooppaa omaksumaan uuden strategian, jossa keskitytään pelotteeseen, joustavuuteen ja puolustukseen sekä lisätään investointeja sotilaallisiin suorituskykyihin ja hybridioperaatioiden vastatoimiin.
EU:n ja Naton jäsenvaltioiden on hänen mukaansa pikaisesti nostettava puolustusmenonsa vähintään kolmen prosentin bkt-tasolle sekä osoitettava vuosittain ainakin 0,25 prosenttia bruttokansantuotteestaan Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen.
– Eurooppa ei pysty rakentamaan tulevaa hyvinvointia ilman vahvaa puolustusta. Vain tarjoamalla vastavoiman Venäjälle Eurooppa voi taata vakaan turvallisuusjärjestyksen myös tulevaisuudessa, Wieslander painottaa.
