Ranskan julkinen talous on kestämättömällä uralla, mutta velkakehitys on yhä mahdollista vakauttaa, toteavat OP Pohjolan ekonomistit.
Heidän mukaansa keskeinen ongelma on poliittinen umpikuja, joka vaikeuttaa tarvittavia sopeutustoimia. Tilanteen pitkittyminen voi pahimmillaan uhata koko euroalueen vakautta.
Ranskan julkinen talous oli viimeksi tasapainossa vuonna 1980. Julkinen velka on noussut lähes 120 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja alijäämä on noin viisi prosenttia, vaikka maan talous ei ole laskusuhdanteessa. Korkea velkataso ja korkomenojen kasvu voivat ruokkia kierrettä, jossa alijäämä ja velka kasvavat edelleen.
– Ranskan ongelma ei ole vain velan määrä, vaan se, ettei maalla ole uskottavaa suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi. Poliittisesti jakautuneessa parlamentissa tarvittaville toimille on vaikea löytää enemmistöä. Jos päätöksiä ei synny, euroalueen vakaus voi jälleen riippua Euroopan keskuspankin valmiudesta tukea Ranskaa, sanoo OP Pohjolan johtava ekonomisti Tomi Kortela tiedotteessa.
OP Pohjolan ekonomistien laskelman mukaan velkakehitys voisi vakautua, jos julkisen talouden tulojen ja menojen erotusta ilman korkomenoja parannettaisiin noin kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja korkotaso olisi neljä prosenttia. Pelkkä korkojen lasku kolmeen prosenttiin ei kääntäisi velkasuhdetta laskuun.
Kolme mahdollista tietä
Se, mihin suuntaan tilanne kehittyy, riippuu ennen kaikkea poliittisista päätöksistä ja sijoittajien luottamuksesta. OP Pohjolan ekonomistit näkevät Ranskalle kolme mahdollista kehityskulkua.
Ensimmäisessä skenaariossa nykytilanne pitkittyy. Velkasuhde jatkaa kasvuaan, mutta Ranska välttää varsinaisen kriisin pienillä sopeutustoimilla ja Euroopan keskuspankin epäsuoralla tuella.
Toisessa skenaariossa sijoittajien luottamus heikkenee, korot nousevat ja ongelmat leviävät rahoitussektorille. Korkomenojen ja velan kasvu alkavat voimistaa toisiaan, mikä voisi pahimmillaan johtaa eurokriisin kaltaiseen tilanteeseen.
Kolmannessa skenaariossa Ranska tasapainottaa julkista talouttaan pääasiassa menoja vähentämällä. Sopeutus heikentäisi talouskasvua aluksi, mutta vakauttaisi velkakehityksen ja vahvistaisi kasvun edellytyksiä myöhemmin.
– Ranskan talouden suuntaa ei ole vielä ratkaistu. Poliittisen umpikujan pitkittyminen vie maata lähemmäs kriisiskenaariota, kun taas uskottava sopeutussuunnitelma voisi palauttaa sijoittajien luottamusta ja vakauttaa velkakehityksen, Kortela sanoo.