Syynä on useimmiten veden pinnan korkeuden vaihtelu, virhe navigoinnissa tai huomion herpaantuminen. Moni vahinko olisi vältettävissä huolellisuudella.
Karilleajojen lisäksi muita vakuutusyhtiö Fennialle ilmoitettuja veneilyvahinkoja ovat esimerkiksi törmäys laiturilla, myrsky ja ilkivalta.
Venevahinkoja sattuu useimmin luonnollisesti veneilykauden ollessa vilkkaimmillaan kesäkuukausina. Vahingot lisääntyivät selvästi veneilybuumin alettua vuonna 2020, mutta ovat parin viime vuoden aikana jälleen vähentyneet.
‒ Vakuutusyhtiölle ilmoitetuista vahingoista yli puolet ovat karilleajoja tai pohjakosketuksia. Veneilytaitoihin kannattaa panostaa ja merenpinnan vaihtelua kannattaa seurata tällaisten vahinkojen välttämiseksi. Esimerkiksi toukokuussa merenpinta oli huomattavan alhaalla tuulen suunnasta ja korkeapaineesta johtuen, sanoo Fennian ajoneuvovakuutuspalveluiden osastopäällikkö Fredrik Gruner.
Traficomin tuoreen tutkimuksen mukaan moni veneilijä tiedostaa karilleajon riskin ja pitää sitä todennäköisimpänä riskitapahtumana veneillessä.
Myrskyvahingot kasvoivat selvästi viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti lokakuussa ilmoitettiin paljon myrskyistä johtuvia venevahinkoja.
‒ Myrsky ja raju tuuli voivat aiheuttaa paljon vahinkoja veneelle. Viimeistään myrskyn lähestyessä kannattaa aina varmistaa, että vene on kiinnitetty hyvin tai siirretty suojaan, mutta vene kannattaa nostaa hyvissä ajoin ennen syysmyrskyjä. Myrskyn jälkeen mahdolliset tuhot kannattaa kartoittaa heti, kun se on turvallista, Gruner sanoo.
Valtaosa Fennialle ilmoitetuista venevahingoista on karilleajoja
Veneilyturvallisuuteen kuuluu reitin huolellinen suunnittelu
Gruner muistuttaa, että veneillessä reitti on tärkeää suunnitella hyvin ja tutustua siihen ennen lähtöä. Merikorttien ja muiden digitaalisten korttien ajantasaisuus on myös tarkistettava säännöllisesti.
Veneilijän kannattaa opetella käyttämään myös sellaisia navigointikeinoja, jotka eivät vaadi sähköä tai paperikarttaa.
‒ Veneen huoltamiseen kuuluu myös tarvikkeista huolehtiminen. Sammutusvälineet, kartat, viestintävälineet ja köydet ovat esimerkkejä tarvikkeista, joiden kunto on tarkistettava ennen vesille lähtöä. Myös pelastusliivit on aina oltava kunnossa vesille lähtiessä, Gruner muistuttaa.
Hän korostaa erityisesti lähtötarkastuksen huolellista tekemistä, jotta moottori ei aiheuta ikäviä yllätyksiä vesillä. Suomen Meripelastusseuran tilastoissa yleisin syy avuntarpeelle onkin tekninen vika tai huollon laiminlyönti.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana yli puolet avuntarpeista on liittynyt tähän kategoriaan. Melko tyypillisiä avuntarpeen syitä ovat myös merimiestaidolliset virheet ja polttoaineen loppuminen.
‒ Monen veneilijän haasteena on, ettei lähtötarkastusta ole tehty riittävän hyvin ja vesillä ollessa tuleekin teknisiä häiriöitä. Vaikka keväthuolto olisi tehty hyvin, kannattaa veneen kuntoa seurata kesän aikanakin, Gruner sanoo.
