Varusmiespalvelus tuottaa Suomelle suorituskykyisiä joukkoja ja laajan reservin, joihin koko maanpuolustuksemme nojaa. Suomen puolustuskyky perustuu suurelta osin siihen, että meillä on vahva reservi, jonka liikekannallepano voidaan tarvittaessa toteuttaa nopeasti. Kun nuoret suorittavat varusmiespalveluksensa hyvin ja motivoituneesti, heistä kasvaa osaavia ja ammattitaitoisia reserviläisiä. Tämän vuoksi heidän viihtyvyyteensä palveluksessa kannattaa satsata.
Heikentynyt turvallisuuspoliittinen tilanne maailmalla on muistuttanut jokaista uskottavan maanpuolustuksen merkittävyydestä. Edellinen hallitus päättikin korottaa Puolustusvoimien määrärahoja 2,2 miljardilla eurolla vuosille 2021–2026. Mittavista lisäpanostuksista huolimatta varusmiehille on jäänyt luu käteen.
Päiväraha, josta varusmiehen toimeentulo koostuu, on hiljattain voimaan tulleesta indeksikorotuksesta huolimatta hyvin pieni. Puolustusministeriö päätti korottaa varusmiesten päivärahaa 1. tammikuuta 2024 alkaen palveluksen ensimmäisen puolen vuoden osalta 5,40 eurosta 5,90 euroon, 165 päivää ylittävältä ajalta 9,00 eurosta 9,80 euroon ja 255 päivää ylittävältä ajalta 12,50 eurosta 13,65 euroon. Korotus oli tervetullut, mutta sen mittaluokka auttamatta riittämätön.
Vaikka varusmiespalvelusta suorittavalle tarjotaan kasarmilla muonitus ja majoitus, tuottaa päänvaivaa selviytyä ensimmäiset puoli vuotta vain 177 eurolla kuukaudessa lomapäivien ruokailuista, hygieniavälineistä, puhelinlaskusta ja muista henkilökohtaisista kuluista, joita nuoren elämään kuuluu. Moni joutuu turvautumaan vanhempiensa tukeen tai aikaisempiin säästöihin. Kaikilla tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole.
Erityisen tiukka tilanne on yksin asuvilla varusmiehillä. Sotilasavustus korvaa yksin asuvien vuokran, mutta ei esimerkiksi pakollista kotivakuutusta tai autopaikkaa. Varusmiespalveluksen tuottama arvo koko Suomen turvallisuudelle tunnistetaan kyllä puheissa, mutta se ei näy lainkaan palveluspäivistä maksettavassa korvauksessa.
Jopa kalterien takana tienataan paremmin kuin kasarmin porttien sisällä. Rangaistustaan avovankilassa suorittaville vangeille maksetaan 1,6 euron päivittäisen käyttörahan lisäksi joko 4,62 tai 7,35 euron suuruinen toimintaraha, mikäli tämä osallistuu vankilan toimintoihin, kuten kiinteistönhuoltoon tai työpajatoimintaan. Vangille maksettava korvaus voi siis olla suurimmillaan lähes 9 euroa päivältä, joka on yli 50 % enemmän kuin varusmies saa ensimmäisen puolen vuoden palvelusajalta. Tämä tuntuu kohtuuttomalta.
Toinen merkittävä epäkohta on siviilipalvelusta suorittavien 13,5 euron ylimääräinen ruokaraha, joka maksetaan lomapäivinä päivärahan päälle. Asiaa on perusteltu sillä, että teoriassa varusmiehillä on mahdollisuus ruokailla kasarmilla myös loma-aikoina. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä aterioiden perässä pitäisi matkustaa kasarmille jopa tunteja ja useita satoja kilometrejä.
Tilanteen korjaaminen ei vaatisi paljoa. Helppo ratkaisu varusmiesten toimeentulon kohentamiseksi on päivärahojen tuplaaminen. Korotuksen hintalappu olisi varsin maltillinen: vuositasolla lisäkustannuksia tulisi alle 50 miljoonaa euroa, joka vastaa alle prosenttia Suomen yli kuuden miljardin euron puolustusbudjetista tai reilusti alle kymmentä prosenttia Ylen budjetista. Varat saataisiin siis kasaan melko kivuttomasti joko puolustusbudjetin sisältä tai vaihtoehtoisesti leikkaamalla toissijaisista menokohteista.
Korotuksella olisi varusmiesten arkeen merkittävä myönteinen vaikutus. Se auttaisi selviämään palveluksen ajan kustannuksista, vähentäisi tarvetta velkaantumiselle ja vahvistaisi tunnetta siitä, että yhteiskunta todella arvostaa jokaisen varusmiehen panosta Suomen maanpuolustuksen eteen.
Palveluksessa varusmiehiä haastetaan monin tavoin ja hyvä niin. Päivärahojen riittämättömyydestä johtuvien rahahuolten ei kuitenkaan pitäisi olla sellainen ongelma, jonka kanssa palveluksessa painitaan.
