Porin prikaatin varusmiehet ja -naiset osallistuvat kiertotalouskokeiluun, jossa testataan uudenlaista ulkokäymälää.
Varusmiehet ja -naiset tekevät maastoharjoituksissa tarpeensa ulkokäymälään, joka kerää virtsan ravinteet talteen haihduttamalla virtsasta ylimääräisen nesteen. Käymäläjäte puolestaan kompostoidaan. Tekniikan on kehittänyt Sveriges lantbruksuniversitet (SLU).
– Meistä jokainen tuottaa melkein viisi kiloa typpeä ja puolisen kiloa fosforia vuodessa, jotka huuhdomme wc-käynneillä lähes kokonaan hukkaan. Ravinteiden kiertotalous parantaa maaperän hyvinvointia, vähentää vesistöjen kuormitusta ja on tärkeää ruokaturvan takaamiseksi. Esimerkiksi kasvin ravinteena paljon käytetty kaivannaisfosfori uhkaa jo loppua maailmasta, kertoo Sitran kiertotalouden asiantuntija Hanna Mattila rahaston sivuilla.
Kyseessä on Sitran, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK), Käymäläseura Huussi ry:n ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen (PHRAKL) kiertotalouskokeilu.
Ympäristöhyötyjen ja ruokaturvan lisäksi ravinteiden kierto edistää myös kansantaloutta. Sitran teettämässä selvityksessä on arvioitu, että ravinnekierron taloudellinen arvo Suomelle vuonna 2030 voisi olla yhteensä 310 miljoonaa euroa vuosittain.
Porin prikaati valikoitui kokeiluun käytännön tarpeiden kautta. Harjoituksissa on paljon väkeä, mutta jätösten kerääminen ja vienti jätevedenpuhdistamolle on kallista. Käymälä sopii harjoituksiin hyvin, ja sitä voi helposti liikutella mukana maastossa. Prikaatissa käy keskimäärin 5[nbsp]000 varusmiestä vuosittain.
Käymälä on ollut pilotoitavana 3.4. alkaen ja kokeilu jatkuu 31.5. asti. Kokeilun aikana tutkitaan samalla, mihin kerättyjä ravinteita voitaisiin hyödyntää.
– Tavoitteenamme on tutkia, miten virtsasta talteenotetut ravinteet voitaisiin käyttää lannoitteena ja/tai maanparannusaineena. Jos menetelmä toimii ja sillä tuotettu lopputuote osoittautuu turvalliseksi, ravinteet voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi kaurapeltojen lannoitteena.
– Pelloilta ravinteet voivat kiertää elintarviketeollisuuteen ja lopulta päätyä takaisin lautaselle vaikkapa kaurapuurona, pohtii hankkeen projektipäällikkö Riikka Malila SYKE:ltä.
