Ranskan vaaleissa vasemmisto otti vaalivoiton, toiseksi suurimmaksi nousi keskustaliberaali Yhdessä-liittouma ja jopa vaalivoittajaksi povattu Kansallinen liittouma, RN, jäi kolmanneksi.
– Viime hetken gallupit osoittivat, että Kansallinen liittouma ei ole saamassa yksinkertaista enemmistöä, mutta oli yllätys, että se jäi kolmanneksi. Se, että vasemmisto oli suurempi kuin
presidentti Emmanuel Macronin liittouma, ei ollut niin suuri yllätys, sanoo Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen Verkkouutisille.
Vasemmiston vaalivoiton käsikirjoitus laadittiin, kun presidentti Emmanuel Macronin keskustaliberaali Yhdessä-liittouma ja vasemmisto jättivät esittämättä toisilleen vastaehdokkaita.
Ennen sunnuntaita maahanmuutosta ja turvallisuudesta uskottiin tulevan yksi vaalien tärkeimmistä teemoista.
– Äärioikeiston torjuminen oli keskeisessä osassa. Konkreettisesti se tarkoittaa ihmisoikeuksiin ja vähemmistöjen oikeuksiin myönteisesti suhtautuvan ja ilmastonmuutoksen vakavasti suhtautuvan politiikkalinjan voittoa, Miettinen sanoo.
Hän kuitenkin näkee, että Ranskan vaaleissa oli kyse protestista. Ranskalaiset protestoivat vaaleissa paitsi äärioikeiston nousua vastaan, mutta osoittivat myös tyytymättömyyttään presidentti Macroniin.
– Näissä vaaleissa oli kaksitahoinen protesti. Tasavaltalaisten protesti äärioikeistoa vastaan, jossa Macronin liittouma ja vasemmisto yhdistivät voimansa ja poisti päällekkäiset ehdokkaat, Miettinen sanoo.
– Mutta myös vasemmiston voitossa on hyvin vahva vastalause Macronin uudistuksille ja hänen tekemälleen politiikalle.
Löytyykö yhteinen linja?
Vihreiden ja vasemmiston muodostama Uusi kansanrintama NFP ei saanut ei saanut selkeää enemmistöä Ranskan parlamentissa. NFP sai 182 paikkaa, Yhdessä-liittouma 168 ja Kansallisen liittouman äänimääräksi jäi 143.
Ranskassa eri blokit ovat harvoin tehneet yhteistyötä keskenään. Nyt Yhdessä-liittouman ja NFP:n on pystyttävä yhteistyöhön, jotta ne pystyisivät muodostamaan poliittisen hallituksen. Timo Miettisen mukaan onkin mielenkiintoista pystyvätkö ryhmät löytämään yhteisen kielen.
– Vasemmistossa ja oikealla laidalla on jonkin verran erottavia tekijöitä. Erityisesti Macronin oikeistoliberaali puolue ja La France Insoumise eivät pysty tekemään kovin hyvin yhteistyötä keskenään. Uskon, että poliittisen hallituksen syntyminen edellyttäisi, että vasemmistoblokki jossain määrin hajoaisi, Miettinen sanoo.
Hänen mukaansa on mahdollista, että Ranskaan syntyisi liikennevalohallitus, jos vasemmistoblokki hajoaisi.
– Vasemmistoblokista voisivat mahdollisesti irrottautua sosialistit ja vihreät. Republikaanit saivat hyvän tuloksen ja Macronin keskustablokki voisivat lähteä oikealta mukaan hallitukseen, Miettinen sanoo.
”Mikä olisi ideologinen viritys”
Marine Le Penin Kansallisen liittouman vaalivoitto olisi uhannut Euroopan yhtenäisyyttä. Puolue suhtautuu kriittisesti Ukrainalle annettavaan tukeen. Vasemmiston voitto poisti nämä pilvet Euroopan yltä.
Toinen huoli liittyi talouspolitiikkaan. Tämä on huoli, joka ei väisty vasemmiston voiton myötä. Ranskalla on Euroopan Unionin toiseksi suurin alijäämä, ja se on joutunut unionin alijäämämenettelyyn.
Muodostaakseen toimivan hallituksen ryhmittymien onkin löydettävä liima, joka sitoo niitä yhteen.
– Keskeinen kysymys on se, että vasemmisto haluaa jotain vastineeksi siitä, että lähtevät hallitukseen mukaan. Talouspolitiikassa ei varmasti lähdetä purkamaan Macronin reformeja, mutta niihin voisi yhdistyä aktiivista teollisuuspolitiikkaa ja investointeja vihreään siirtymään, Miettinen sanoo.
– Tärkein kysymys on kuitenkin, mikä olisi se ideologinen viritys, jonka varaan poliittinen hallitus voitaisiin muodostaa. Ajattelen, että ne voisivat olla teollisuuspolitiikka ja reformit.
