Vasemmistoliiton kansanedustajat Anna Kontula ja Mai Kivelä jättivät torstaina eduskunnassa lakialoitteen tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamisesta.
Aloitteessa esitetään, että jatkossa tuotantoeläinten kohteluun sovellettaisiin samaa minimilainsäädäntöä kuin muihin ihmisen hoidosta riippuvaisiin eläimiin.
Kansanedustajat arvioivat, että toteutuessaan laki tarkoittaisi nykymuotoisen tehoeläintuotannon loppumista siirtymäajan jälkeen. Muutoksesta koituvia kustannuksia ja tappioita korvattaisiin eläintuottajille.
Samassa yhteydessä säädettäisiin tuontikielloista sellaisille eläinperäisille tuotteille, joiden kohdalla ei ole noudatettu vähintään edellä mainittuja hyvinvointikriteerejä.
– Tehoeläintuotannon lopettaminen ei tarkoittaisi kaiken eläintuotannon kieltoa, mutta johtaisi kyllä laajoihin muutoksiin. Kasvipohjaisen ruoan osuus kasvaisi, ja proteiinin tuotannossa soluviljelytekniikat sekä innovatiiviset kasviperäiset ratkaisut voisivat nousta täyttämään kysynnän aukkoja, Kontula sanoo.
Kansanedustajien mielestä on aika keskustella siitä epäsuhdasta, joka vallitsee tuotantoeläinten ja muiden ihmisen vastuulla olevien eläinten hyvinvointia säätelevän lainsäädännön välillä.
– Emme voi enää ummistaa silmiä siltä tosiasialta, että eläinten tehotuotannossa pidämme älykkäitä, tuntevia ja sosiaalisia eläimiä usein olosuhteissa, jossa niiden hyvinvointi ja lajityypilliset tarpeet eivät toteudu, Kontula sanoo.
Kivelä huomauttaa, että tuotantoeläinten hyvinvoinnin lisääminen asettuu usein vastakkain eläintuotannon tehostamispyrkimysten kanssa.
– Nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävästi kyennyt suojaamaan eläimiä ihmisen taloudellisilta intresseiltä. Vaikka lainsäädäntöä on Suomen ja Euroopan tasolla vaikka kuinka paljon, silti eläimiä jalostetaan, kasvatetaan, tapetaan ja teurastetaan yhä enemmän, ja eläimille aiheutuva kärsimys on lisääntynyt määrällisesti, Kivelä sanoo.
– On myös syytä muistaa, että tehoeläintuotannolla on suora yhteys ympäristö- ja kansanterveysongelmiin sekä pandemiariskiin, hän lisää.
