Hennalan vastaanottokeskus sai kyseenalaista julkisuutta tilanteessa, jossa poliisi joutui turvautumaan voimakeinoihin.
Markku Heikkilän mukaan ”oudot huhut lähtivät liikkeelle sen jälkeen, kun Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja liioitteli blogissaan vastaanottokeskuksessa sattunutta välikohtausta. Tämän jälkeen sosiaalisessa mediassa alkoi liikkua paikkansapitämättömiä huhuja jopa Hennalassa raiskatusta poliisista”.
– En vieläkään ymmärrä, mistä nämä puheet saivat alkunsa, sanoo Heikkilä, joka sanoo pettyneensä poliisin tapaan tiedottaa asiasta.
Heikkilä avasi tapausta ensimmäistä kertaa julkisesti keskiviikkona Pakolaiskriisi ja valheiden verkko -seminaarissa Helsingissä.
Maahanmuuton ja rasismin tutkija Karin Creutz antoi seminaarissa medialle kouluarvosanan 7+ pakolaiskriisin uutisoinnista.
– Media on luonut uhkakuvan hallitsemattomasta massasta, joka on tullut tuhoamaan Suomen. Vihapuheen ja väkivallan yhteys on tutkitusti vahva, Creutz totesi.
Julkisen sanan neuvoston toisen varapuheenjohtajan Pasi Kiviojan mukaan lain ja Journalistin ohjeiden luomat rajoitukset median ja viranomaisten viestinnässä synnyttävät informaatiotyhjiön, jonka sosiaalinen media täyttää nopeasti huhupuheilla ja yksityisyyttä loukkaavilla tiedoilla.
– Kun näissä säädöksissä ei ole paljon tinkimisen varaa, hölynpölyä vastaan pitää taistella muilla keinoin – esimerkiksi paremman medialukutaidon kehittämisellä ja kansalaisten omatoimisella huhujen katkaisemisella, Kivioja sanoi.
