– Julkisen talouden pitkäjänteisen hoitamisen kannalta olisi suositeltavaa selvittää, onko mahdollista asettaa yli vaalikauden ulottuvia sopeutustavoitteita, kirjoittaa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT:n tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo lausunnossaan eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on pyytänyt lausuntoa valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta (JTS) vuosille 2025–2028.
Valtioneuvosto päätti 25. huhtikuuta julkisen talouden suunnitelmasta ja siihen sisältyvästä valtiontalouden kehyspäätöksestä. Julkisen talouden suunnitelma sisältää samalla Suomen vakausohjelman sekä vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta.
Sopeutusta on jatkettava
Hakola-Uusitalo huomauttaa, että JTS:n sopeutuspäätökset eivät valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuitenkaan vielä riitä kääntämään Suomen korkeaksi kasvanutta velkasuhdetta laskuun.
– Julkisen talouden velan suhde bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2023 valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 75,8 prosenttia ja JTS päätösten jälkeenkin nousee tällä hallituskaudella lähes kymmenen prosenttiyksikköä eli 84,4 prosenttiin vuonna 2028. Ilman kehysriihen sopeutuspäätöksiä VM arvioi, että julkisyhteisöjen velka olisi noussut vuonna 2028 90 prosenttiin bruttokansantuotteesta. VM:n ennuste ei sisällä vielä kaikkia kasvu- ja sopeutustoimenpiteiden arvioituja vaikutuksia. Erityisesti kasvutoimien vaikutusten arviointia ei toistaiseksi pystytä tekemään riittävällä tasolla, Hakola-Uusitalo kirjoittaa lausunnossaan.
Hänen mukaansa meneillään oleva vaalikausi on liian lyhyt aika velkasuhteen vakauttamiseen.
– Velkadynamiikka yhdistettynä ikäsidonnaisten menojen nopeaan kasvuun ei edelleenkään helpota talouden kehitystä tästä eteenpäin, vaan taloudelliset haasteet erittäin todennäköisesti jatkuvat myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi olisi tärkeää selvittää mahdollisuudet yli vaalikauden ulottuvaan sopeuttamiseen, Hakola-Uusitalo kirjoittaa.
Hän muistuttaa, että elvytys eli menolisäykset ja/tai veroleikkaukset tulisi ajoittaa matalasuhdanteeseen ja sopeutustoimet eli menoleikkaukset ja/tai veronkorotukset vastaavasti korkeasuhdanteeseen.
Hallituksen nyt tekemien sopeutusten ajoitusta hän kiittelee.
– JTS:n pohjalla olevassa valtiovarainministeriön ennusteessa on odotus suhdannekäänteestä. Viime vuoden BKT laskun jälkeen VM ennustaa tälle vuodelle nollakasvua ja ensi vuodesta eteenpäin reilun prosentin BKT kasvua. Suhdannepoliittisesti ideaali vaihe on sopeuttaa noususuhdanteessa. Sopeutuksen ajoitus vaikuttaisi siten kohtuulliselta, Hakola-Uusitalo arvioi.
Lausunto koskettelee myös muun muassa TKI-panostusten kasvattamista ja tähän kohdistuvia, talouskasvuun liittyviä odotuksia, sekä hallituksen tekemien veroratkaisujen vaikutuksia.
