Monelle sotien jälkeisiin suuriin ikäluokkiin kuuluvalle omakotitalo on ollut vuosikymmenten ajan tärkein varallisuuserä. Eläkeiässä sama talo voi kuitenkin muuttua kalliiksi rasitteeksi, jos suuri osa omaisuudesta on kiinni rakennuksessa ja samaan aikaan edessä ovat mittavat remontit.
Focus Online varoittaa, että velatonkaan talo ei välttämättä tarkoita taloudellisesti huoletonta vanhuutta. Erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuissa omakotitaloissa lämmitysjärjestelmä, katto, ikkunat, putket tai julkisivu voivat vaatia uusimista juuri silloin, kun omistajan tulot ovat eläkkeelle siirtymisen jälkeen aiempaa pienemmät.
Yksittäinen lämmitys- tai eristysremontti voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Laajemmat korjaukset nostavat kustannuksia tätäkin korkeammiksi.
Ongelma ei rajoitu remonttilaskuihin. Talon kunto ja energiatehokkuus vaikuttavat myös siihen, millä hinnalla asunto lopulta käy kaupaksi. Heikkoihin F–H-energialuokkiin kuuluvien talojen pyyntihinnat olivat Saksan maaseudulla paikoin 40–50 prosenttia alempia kuin parhaaseen A-luokkaan kuuluvien kohteiden.
Suomessa ongelma korostuu muuttotappioalueella
Suomessa yhtälöä vaikeuttaa asuntojen hintakehityksen voimakas alueellinen eriytyminen. Tilastokeskuksen mukaan vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuonna 2025 koko maassa 2,3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,6 prosenttia, mutta muualla Suomessa ne laskivat 2,8 prosenttia.
Vanhan talon laskennallinen arvo ei siksi välttämättä tarkoita, että omaisuus olisi helposti muutettavissa rahaksi. Tämä näkyy etenkin muuttotappioalueilla ja perintötilanteissa, joissa vanhalle asunnolle tai kiinteistölle voi olla vaikea löytää ostajaa lainkaan. Jos ostaja lopulta löytyy, talo voi mennä kaupaksi huomattavasti suunniteltua alemmalla hinnalla.
Tilannetta hankaloittaa entisestään korjausvelka. Paljon remonttia vaativan iäkkään omakotitalon kunto painaa hintaa, kun taas uudemmat ja energiatehokkaammat kohteet kiinnostavat ostajia enemmän.
Saksalainen Focus Online kehottaa siksi katsomaan markkina-arvon sijasta myös sitä, mitä talossa asuminen maksaa seuraavien kymmenen tai 15 vuoden aikana. Tulevat remontit, energiakulut ja ylläpito voivat muodostaa suuren menoerän, vaikka asuntolainaa ei enää olisi.
Vaihtoehtoina voivat olla talon kunnostaminen, muuttaminen pienempään asuntoon tai asuntovarallisuuden muuttaminen rahaksi. Ratkaisun tekemistä ei kuitenkaan kannata lykätä siihen asti, kun suuri remonttilasku tai vaikea myyntitilanne pakottaa siihen.
LUE MYÖS:
Oletko ostamassa taloa? Tunnista nämä varoitusmerkit
Vanhat teollisuuskaupungit eriytyvät – miksi Vaasa kasvaa, mutta Pori ei?
Tästä kaupungista nuoret muuttavat pois