– Velkaantuminen on myös turvallisuuspoliittinen riski, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä sanoo.
Uskottavan maanpuolustuksen ylläpitäminen käy vaikeaksi, jos julkista taloutta ei saada oikaistua. Toisaalta Penttilä pelkää, että Suomen taloudellinen riippuvuus Venäjästä muun muassa energiapolitiikassa kasvaa, jos julkista taloutta ei saada tasapainoon.
– Jos taloutta ei saada oikenemaan, ollaan sellaisella tiellä, että Venäjän vaikutusvalta Suomen talouteen ja politiikkaan voi kasvaa pitkällä aikavälillä, Penttilä sanoo.
– Velkaantumisen tie voi olla suomettumisen tie, Penttilä varoittaa.
Suomen Nato-suhde askarruttaa
Penttilän mukaan kansainvälisissä turvallisuuspolitiikkaa koskevissa seminaareissa kysytään toistuvasti, mikä on tulevaisuudessa Suomen linja läntisen puolustusyhteistyön suhteen. Hän istuu brittiläisen turvallisuuspoliittisen tutkimuslaitoksen Institute for Strategic Studiesin (IISS) hallituksessa. Kyse on yhdestä maailman arvostetuimmista turvallisuuspolitiikan keskustelufoorumeista. Penttilä kertoo, että kaksi asiaa nousee keskusteluissa toistuvasti esiin.
– Ensinnäkin meidän pääministerimme tulee esille koko ajan myönteisessä sävyssä, Penttilä kertoo.
Toinen asia, mikä maailman turvallisuuspoliittista eliittiä kiinnostaa, on Suomen Nato-suhde. Seminaareissa kysytään, mikä on Suomen suhtautuminen Natoon Ukrainan kärjistyneen tilanteen luomassa uudessa jännittyneessä kansainvälisessä tilanteessa.
Siihen kysymykseen ei ole selvää vastausta. Penttilä oli harvoja Nato-jäsenyyden puolestapuhujia jo 90-luvulla ollessaan kansanedustaja ja johtaessaan Nuorsuomalaisia. Silloin, syvän rauhan aikaan, Suomi ei katsonut tarpeelliseksi hakea Nato-jäsenyyttä. Nyt ollaan uudessa tilanteessa.
Onko Suomen ovi Natoon tosiasiallisesti jo suljettu?
Penttilä miettii vastausta tovin.
– Never say never – älä koskaan sano ei koskaan, Penttilä vastaa lopulta ja jatkaa:
– Mielestäni mitään korjaamatonta ei ole vielä tapahtunut.
Kultakortti Natoon
Riski on Penttilän mielestä se, että Nato-maissa todetaan, että Suomi ja Ruotsi ovat toiminnallaan viestittäneet aikovansa jättäytyä kokonaan Naton ulkopuolelle. Silloin Nato-maat olettavat, että Suomi tavalla tai toisella huolehtii omasta puolustuksestaan.
– Silloin geopoliittinen kompromissi Venäjän kanssa voikin olla se, että Suomi ja Ruotsi eivät tule Natoon. Tämä ehkä johtaisi siihen, että saadaan jonkinlainen diili aikaiseksi Venäjän kanssa, jolla päästäisiin eteenpäin Ukrainan suhteen.
– Sitten Suomi hoitaisi asiansa itse. Voihan se olla, että silläkin pärjätään, mutta jos siihen yhdistetään velkaantumiskehitys ja talouden huono kehitys, ollaan äkkiä sellaisessa tilanteessa, että olemme hyvin riippuvaisia Venäjästä.
Toinen vaihtoehto on se, että Suomi päättää hakea Naton jäseneksi kriisistä huolimatta.
– Minusta pitää olla valmius toimia nopeasti Nato-jäsenyyden suhteen, Penttilä sanoo.
Kriisin aikana prosessi on alttiimpi riskitekijöille. Suomen Nato-jäsenyyttä hankaloittaa se, että kaikkien Nato-jäsenten pitäisi hyväksyä Suomen liittyminen, olettaen, että Suomi hakisi jäsenyyttä. Kaikki maat eivät välttämättä olisi myötämielisiä.
Seuraava kompastuskivi olisi kansanäänestys, jota mahdollisen Nato-jäsenyysprosessin yhteyteen on kaavailtu. Penttilä ei pidä kansanäänestystä missään nimessä järkevänä ehdotuksena.
– Jos mentäisiin kansanäänestykseen, niin meillähän olisi Nato-maiden hyväksynnän lisäksi kotimainen kysymysmerkki siitä, hyväksytäänkö jäsenyys, Penttilä sanoo.
Seuraisi pitkä aikaperiodi, jolloin Venäjä voisi rauhassa miettiä keinoja osoittaa tyytymättömyytensä siihen, että Suomi pohtii Nato-jäsenyyttä.
– Jos päädyttäisiin siihen, että menemme Natoon, meillä pitäisi olla jonkinlainen erityisjärjestely keskeisten Nato-maiden kanssa, Penttilä visioi.
Se tarkoittaisi jonkinlaista sopimusta siitä, että Suomi olisi sitovan sotilaallisen yhteistyön puitteissa jo ennen kuin Nato-jäsenyys on hyväksytty.
