Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich varoittaa, että valtion lainakustannukset voivat nousta vielä huomattavastikin. Suomenkin kohdalla yksityisten sijoittajien pitää ostaa jatkossa ennätysmäärä velkakirjoja, kun Euroopan keskuspankki (EKP) alkaa vähentää velkakirjaomistuksiaan.
Jan von Gerich arvioi tästä löytyvässä Nordean blogissaan, miltä ensi vuosi näyttää valtionlainojen näkökulmasta. Hän muistuttaa keskuspankin ostaneen velkakirjoja kaksin käsin markkinoilta vuonna 2020, mikä mahdollisti valtioille suuretkin vajeet ilman valtionlainakorkojen nousua.
– Vuonna 2023 keskuspankki puolestaan pienentää velkakirjaomistuksiaan maaliskuusta alkaen lopettamalla erääntyvien velkakirjojen uudelleen sijoitukset, jolloin myös tälle osalle veloista pitää löytää ostajia yksityiseltä sektorilta. EKP todennäköisesti kiihdyttää velkakirjaomistustensa alasajoa vähitellen, joten haasteet voivat vain kasvaa vuoteen 2024 mentäessä, von Gerich sanoo.
Jan von Gerich huomauttaa, että keskuspankin velkakirjaostot ovat sallineet valtioille merkittävän velkaantumisen ilman suurempaa korkojen nousua. Tämä tilanne on kuitenkin nyt muuttumassa.
Vaikka Suomen nettorahoitustarve ei ole näillä näkymin kasvamassa vuonna 2023, ovat valtionlainamarkkinoiden paineet von Gerichin mukaan Suomenkin kohdalla silti huomattavat.
– Kun vähennetään Suomen valtion viitelainojen nettoliikkeeseenlaskusta (uusien viitelainojen liikkeeseenlaskut – vanhojen lainojen erääntymiset) keskuspankin Suomen omaisuuslajien uudet ostot, ensi vuoden ennuste nousee 10 miljardin tuntumaan. Tämä olisi selvästi finanssikriisin jälkeisiä reilun 7 miljardin huippuja korkeampi lukema (talouden kokoon suhteutettuna erot ovat toki huomattavasti pienempiä).
Huomattavaa nousua
Valtionlainamarkkinoilla on Jan von Gerichin mukaan haastava vuosi edessä.
– Valtioiden pitää löytää ennätysmäärä uusia rahoittajia velalleen, kun keskuspankki ei ole enää tukemassa markkinaa samalla tavalla. Voikin olla, että valtionlainojen pitää tarjota selvästi nykytasoa houkuttelevampaa korkoa, jotta kaikki uudet lainat menevät kaupaksi.
– Tämä tarkoittaisi valtioille – mukaan lukien Suomelle – paisuvaa korkokustannusten taakkaa, mikä puolestaan rajoittaisi velkaantumisvaraa tulevina vuosina.
Suomen valtion 10-vuotinen lainakorko on noussut von Gerichin mukaan viime vuoden miinusmerkkisistä lukemista jo yli kolmeen prosenttiin. Jos uutta lainaa otetaan vaikkapa 10 miljardia euroa, merkitsee kolmen prosentin korko 300 miljoonan euron korkokustannuksia lisää vuodessa.
– Korkojen nousu ei välttämättä jää tähän – ei lähimainkaan, von Gerich varoittaa.
LUE MYÖS:
Raju ennuste velasta – ”Kertoivat, että tämän hallituksen velka on nolla- tai jopa miinuskorkoista”
Suomenkin täytyy löytää uusia rahoittajia velalleen, kun keskuspankki vetäytyy samalla kun rahoitustarpeet ovat suuret. Valtionlainakorot voivat nousta vielä huomattavastikin, kun velkakirjojen tarjonta korjattuna EKP:n ostoilla nousee uusiin ennätyksiin. https://t.co/o51zioT5Ex pic.twitter.com/3AVezFrkK8
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) December 29, 2022
