Venäjä on tehnyt Liettuan ja Puolan välissä Itämeren rannalla sijaitsevasta Kaliningradista yhden Euroopan militarisoiduimmista vyöhykkeistä. Venäjällä on alueella tärkeä laivastotukikohta.
”Venäjä sijoittaa sinne tuhansia sotilaita. Muun muassa moottoroituja prikaateja ja merijalkaväkeä, sotilaskoneita, moderneja pitkän kantaman ilmatorjunta-aseita ja satoja panssariajoneuvoja”, nimettömänä pysyttelevä Nato-lähde kertoo Radio Free Europelle.
Venäjän uskotaan sijoittaneen Kaliningradiin myös ohjuksia, jotka voidaan varustaa ydinkärjillä.
Kaliningradin militarisoituminen huolestuttaa etenkin Puolaa ja Liettuaa.
”He järjestävät aika suuria harjoituksia Kaliningradissa, joka on todella, todella lähellä meitä. Tottakai olemme huolissamme tällaisesta sotilaallisesta kehityksestä hyvin lähellä rajaamme”, Liettuan entinen pääministeri Andrius Kubilius toteaa.
Hän kertoo, että Liettuassa pelätään ”Kremlin järjestämiä provokaatioita”. Kaliningradin tärkein yhteys emämaa Venäjään on Liettuan alueen läpi kulkeva rautatie.
”Pelkäämme kaikenlaisia mahdollisia provokaatioita siirtymäreiteillä. On kyse sitten rautateistä, kaasuputkista tai sähkölinjoista”, Kubilius sanoo.
Hänen mukaansa näiden kaikkien kohdalla voitaisiin järjestää tapahtumia, jotka antaisivat Moskovalle tekosyyn ”aloittaa aggressiivisia toimia”.
Itämeren laivaston koti
Kaliningrad toimii Venäjän Itämeren laivaston tukikohtana. Lisäksi siellä sijaitsevat myös Tšernjahovskin ja Donskoin lentotukikohdat. Alueella ei ole maayhteyttä Venäjään. Kaliningrad on myös usein Venäjän kohua herättäneen Itämeren lentotoiminnan lähtöpaikka tai kohde.
CNA-ajatushautomon Venäjän asevoimien asiantuntija ja Harvardin yliopiston tutkija tohtori Dmitri Gorenburg korostaa alueella olevan suuri strateginen merkitys Venäjälle etenkin, kun sen ja lännen välit ovat kylmenneet Ukrainan kriisin seurauksena.
”Voit vain poistua Kaliningradista ja olet perillä. Vieressä on Ruotsi ja Puola. Saksakaan ei ole kaukana. Periaatteessa se on vähän kuin perustaisit etutukikohdan (forward-operating base) ilman, että sinun tarvitsee lähteä oman maasi alueelta”, Gorenburg kuvailee.
Hänen mukaansa alueen sotilaallisessa kehityksessä on myös tapahtunut muutoksia aivan viime aikoina.
”Ennen (Ukrainan) kriisiä (laivastotukikohdan) tarkoituksena oli pääasiassa rannikkopuolustus. Itämerellä ei ollut oikeastaan paljoa sotilastoimintaa ennen kuin ihan viime aikoina”, hän toteaa.
