Ottawan sopimuksen pohja on murentunut viime vuosina. / Maavoimat

”Venäjä ei ole muuttunut” – lisävoimaa Suomen puolustukseen

Ukrainan sodan pitkittyminen on tuonut esiin jalkaväkimiinojen tarpeen myös modernissa sodankäynnissä, kansanedustaja huomauttaa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus ilmoitti huhtikuun alussa aloittavansa valmistelut Suomen irrottamisesta jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Aihetta koskeva esitys aiotaan tuoda eduskunnan käsittelyyn ennen kesätaukoa. Jos se menee läpi, astuu ero voimaan puolen vuoden kuluttua.

Kokoomuksen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Timo Heinonen uskoo muutoksen kohentavan merkittävällä tavalla Suomen puolustuskykyä. Jalkaväkimiinat eivät ole ratkaiseva ase, mutta ne antavat tärkeän suorituskyvyn puolustukselliseen työkalupakkiin.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

– Kokemukset Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa ja erityisesti sen pitkittyessä ovat avanneet tätä tilannetta siihen suuntaan, että myös jalkaväkimiinoja tarvitaan hyökkäyksen pysäyttämiseen. Meidän pitää varautua siihen, Timo Heinonen sanoo Verkkouutisten Asiakysymyksen haastattelussa.

Hän muistuttaa Suomen olleen vastuullinen miinoittaja jo toisen maailmansodan aikana. Kaikki miinat merkittiin ja niistä räjähtämättömät poistettiin sodan jälkeen. Ne eivät jääneet maastoon aiheuttamaan sitä tuhoa, minkä takia Ottawan sopimus aikanaan laadittiin.

– Meillä on pitkä itäraja, joten meillä pitää olla mahdollisuus esimerkiksi miinoittamalla ohjata mahdollista hyökkäystä sellaisiin paikkoihin, missä sitä voidaan torjua muilla suorituskyvyillä. Me elämme epävakaan, arvaamattoman Venäjän naapurissa. Venäjä ei ole muuttunut ja näyttää siltä, ettei tulekaan muuttumaan, Timo Heinonen sanoo.

Hallituksen päätös pohjautui asiasta tehtyyn selvitykseen, jonka puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) käynnisti viime vuoden kesällä. Upseerien parissa jalkaväkimiinojen palauttamiselle on löytynyt jo pidemmän aikaa laajaa tukea.

Timo Heinonen uskoo, että päätöksen taakse saadaan laajaa tukea eduskunnasta. Soraääniä on kuulunut lähinnä vasemmistoliitosta, mutta SDP:n epäselvä kanta on myös herättänyt hämmennystä. Heinonen toivoo SDP:n tukevan esitystä, sillä Suomessa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on perinteisesti tehty laajalla yksituumaisuudella ja yhteisymmärryksellä.

– Tosiasiat tunnustaen on hyvä edetä tässäkin, ja ainakin toivon, ettei tällä tehtäisi minkäänlaista sisäpolitiikkaa. Itse olen vakuuttunut siitä, että kansasta suuri enemmistö on sitä mieltä, että Suomen koskemattomuudesta on pidettävä huolta kaikilla mahdollisilla keinoilla. Me tarvitsemme jalkaväkimiinat mukaan yhdeksi pidäkkeeksi tai pelotteeksi, Timo Heinonen toteaa.

Asia vaikuttaa joka tapauksessa repivän SDP:tä sisäisesti. Puolueen pitkäaikainen vaikuttaja ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja kertoi olevansa pettynyt, jos SDP antautuu ”militaristishenkisen vyörytyksen” edessä.

– Näyttää siltä, että SDP:tä repivät aika monet asiat. Kriisikokousta pidetään välillä Kela-korvauksista ja nyt näyttää siltä, että myös Ottawan sopimuksesta. Tosin itse jättäisin Tuomiojan aika pienelle huomiolle tässä keskustelussa, vaikka hänen varjonsa on aika vahva demarien päällä. Uskon kuitenkin, että he tulevat lopulta tekemään ratkaisun, joka tulee tukemaan hallituksen tekemää linjausta, Heinonen sanoo.

Kansanedustaja huomauttaa Ukrainan kuuluvan Ottawan sopimukseen, mutta käyttävän silti amerikkalaisia jalkaväkimiinoja.

– Eli tosiasiallisesti joku voisi kysyä, että mikä merkitys Ottawan sopimuksella on ollut sen jälkeen, kun sodassa oleva valtio on niitä ryhtynyt käyttämään. Käytännössä Ottawan sopimuksen pohja on murentunut sen myötä, että siihen sitoutunut maa on puolustussodassa ihan oikein ottanut ne käyttöön, Timo Heinonen toteaa.

KATSO UUSIN JAKSO: SDP:n rivit repesivät taas – mikä on puolueen miinakanta?

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS