Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjä otti aluksi mallia länsimaiden oikeudellisista ja hallinnollisista käytännöistä. Esikuvana pidettiin venäläistutkija Nikita Smaginin mukaan erityisesti Eurooppaa, mutta enää niin ei ole. Nyt uusia vaihtoehtoja etsitään Lähi-idästä.
– Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan ja Moskovan erkaannuttua täysin lännestä Lähi-itä on saanut yhä tärkeämmän roolin Venäjän politiikassa ja taloudessa. Kauppa Lähi-idän maiden kanssa kukoistaa, niiden kautta rakennetaan uusia liikennekäytäviä Venäjälle, ja sadat tuhannet sotaa ja liikekannallepanoa paenneet venäläiset ovat muuttaneet alueelle. Kaikki tämä tarkoittaa, että Lähi-idän vaikutus tuntuu Venäjällä yhä selvemmin, Venäjän kansainvälisen politiikan tutkimuslaitoksella (RIAC) työskentelevä Smagin sanoo ajatushautomo Carnegien julkaisemassa artikkelissa.
– Vuoteen 2022 asti Lähi-itä oli vain yksi Venäjän ulkopolitiikan monista suunnista. Sota Ukrainaa vastaan muutti kuitenkin kaiken. Siitä seurannut eristys lännestä pakotti Venäjän etsimään kiireesti vaihtoehtoisia kumppaneita useilla eri aloilla, ja vain vuotta myöhemmin Lähi-idän maista oli tullut Moskovan näkökulmasta toiseksi tärkeimpiä Kiinan jälkeen, Smagin toteaa.
Iran on osoittautunut Venäjän tärkeäksi liittolaiseksi sodassa Ukrainaa vastaan. Myös Arabiemiraattien merkitys on kasvanut Smaginin mukaan voimakkaasti, sillä niistä on tullut tärkeä lenkki elektroniikan – ennen kaikkea elintärkeiden mikrosirujen – hankintaketjuissa sekä yksi ulkomaille matkustavien tai muuttavien venäläisten tärkeimmistä kohteista.
Yhteyksien lisääntyminen Lähi-itään eri tasoilla, alueelle suuntautunut venäläinen muuttoliike ja sen kasvava merkitys Venäjälle merkitsevät Smaginin mukaan sitä, että Lähi-idän vaikutukset ovat leviämässä Venäjälle laajemmassa mitassa kuin koskaan aiemmin liike-elämää ja finanssisektoria myöten.
– Myös venäläiset virkamiehet ovat nyt myös yhä enemmän yhteydessä Lähi-itään, mikä tarkoittaa, että vaikutukset tuntuvat myös valtiollisissa instituutioissa, hän sanoo.
– Saudi-Arabian, Arabiemiraattien ja Qatarin autoritaarinen modernisaatio saatetaan hyvinkin nähdä Venäjällä jäljittelemisen arvoisina kokemuksina. Sama koskee Iranin pakotteiden kiertämisestä hankkimia kokemuksia, joita venäläiset asiantuntijat ja virkamiehet uutterasti tutkivat koko vuoden 2022 ajan, hän toteaa.
– Kun otetaan huomioon Vladimir Putinin hallinnon jyrkkä käänne kohti perinteisiä arvoja, Moskova saattaa myös arvioida, että sillä on opittavaa Lähi-idästä suhtautumisessa perheeseen, uskontoon ja naisen asemaan yhteiskunnassa. Muslimien kasvava osuus Venäjän väestöstä väestörakenteen ja muuttoliikkeen vuoksi luo osaltaan hedelmällistä maaperää Lähi-idän käytäntöjen lainaamiselle, Smagin päättelee.
