Venäjän ilmavoimat on ryhtynyt käyttämään hyökkäyksessä Ukrainaan Olenjan tukikohtaa. Olenja sijaitsee Murmanskista hieman etelään, linnuntietä pitkin vain noin 160 kilometrin päässä Suomen itärajasta ja Korvatunturista.
Ukrainan asevoimat kertoi viikon aluksi maanantain vastaisena yönä, että yhdeksän Tu-95 -pommikonetta ja neljä Tu-22M3 -yliäänipommittajaa oli noussut ilmaan Olenjan tukikohdasta ja kehotti, ettei ilmahälytyksiä kannata jättää huomiotta. Muutamaa tuntia myöhemmin osa niistä pudotti lastinsa Harkovaan ja sen lähelle. Sitten ne palasivat takaisin pohjoiseen, yli 1800 kilometrin päähän.
Asiasta kertoo esimerkiksi Barents Observer.
Hämmästyttävän pitkän toimintasäteen taustalla on Ukrainan toiminta. Aiemmin Venäjä on käyttänyt pommituksissa erityisesti Saratovissa sijaitsevaa Engelsin lentotukikohtaa, mutta Ukraina on iskenyt rajaltaan noin 700 kilomerin pääsä sijaitsevaan Engelsiin useasti. Viimeksi varhain keskiviikkona esimerkiksi Ukrainska Pravda kertoi, että Engelsin tukikohtaan oli pudonnut kaksi lennokkia. Aiemmin tukikohtaan on isketty ainakin kahdesti joulukuussa 2022. Keväällä 2023 kaksi venäläishävittäjää tuhoutui Brjanskissa noin 40 kilometrin päässä Ukrainan rajasta, ja satelliittikuvista alkoi käydä ilmi, että Venäjä siirsi strategisia pommittajia Olenjaan.
Ensimmäiset julkiset havainnot Venjän pommittaijen siirtämisestä Olenjaan tehtiin syksyllä 2022. Silloin ajoittaisesta liikehdinnästä Olenjan lentotukikohdassa kertoi Jerusalem Post. Nyt runsasta vuotta myöhemmin ei voida puhua enää ajoittaisesta, vaan säännöllisestä pommittajien läsnäolosta.
Nyt kysymys kuuluu, kauanko Suomen rajan lähellä oleva Olenjan tukikohta saa olla rauhassa ukrainalaisilta. Venäjän rajojen sisällä kun tunnetusti liikkuu sabotaasiin halukkaita ja kykeneviä ihmisiä myös muualla kuin Ukrainan rajojen välittömässä läheisyydessä. Esimerkiksi joulukuun alussa Ukrainan tiedustelupalvelu SBU ilmoitti, että Koillis-Venäjän Burjatiassa räjähtänyt rahtijunan vaunu oli sen vastuulla. Tapahtumapaikalta on noin 5000 kilometriä Ukrainan rajalle.
Olenjan tukikohta on jo Ukrainan tähtäimessä, arvioi Barents Observerille Norjan puolustustutkimuksen instituutin professori Katarzyna Zysk.
-Kun ottaa huomioon sen että Venäjällä on Ukrainan operatiiveja, ei voi sulkea pois sabotaasia tai muuta hyökkäystä jotta Venäjän asevoimien kykyä halvennettaisiin ja psykologisen sodankäynnin menetelmänä nolattaisiin Kreml, Zysk sanoi.
Zyskin mukaan sabotaasi voi kuitenkin osoittautua haasteelliseksi kun ottaa huomioon tukikohdan syrjäisen sijainnin ja maantieteelliset ja ilmasto-olosuhteet. Seutu on metsäistä ja Olenjan tukikohtaa lähimpänä sijaitseva asutuskeskus Vysoki on perin pieni paikka. Mutta niin kauan kuin Venäjä jatkaa ilmaiskuja, myös ukrainalaiset tahtovat iskujen loppuvan.
Olenja on kohde, joka voi aiheuttaa vaikutuksia myös lähialueilla, sanoo Zysk. Jos sabotaasia tapahtuisi, Venäjä voisi käyttää mielellään hyväkseen epäilyjä siitä, että lähistöltä alkavalla Natolla olisi jotain tekemistä sen kanssa.
”Jos Venäjällä heräisi epäilyjä epäsuorastakin lännen tuesta, se voisi lisätä alueellisia jännitteitä. Eikä suinkaan vähiten siinä kontekstissa, jossa strateginen ympäristö muuttuu nyt kun Suomi on Nato-maa ja Ruotsikin liittymässä.”
Asiaa ei tee helpommaksi se, että useiden julkisten lähteiden mukaan Vysokissa ja Olenegorskin ja Murmanskin lähistöllä säilytetään myös Venäjän ydinaseita. Ei ehkä kaikkia, mutta joitain kuitenkin. Yksi salaisista ydinaseiden säilytyspaikoista sijaitsee Bolšoje Ramozerossa lentotukikohdasta runsaat 30 kilometriä koillliseen. Asiasta kertoi esimerkiksi YK:n aseidenriisunnan tutkimuslaitos Unidir vuonna 2017.
