Venäjällä juhlitaan tänään tiistaina voitonpäivää. Toisen maailmansodan päättymisen merkkipäivänä muistellaan liittoutuneiden voittoa natsi-Saksasta ja sodan uhreja. Juhlallisuuksiin kuuluu tavallisesti massiivinen sotilasparaati.
Presidentti Vladimir Putinin aikana monia Neuvostoliiton päivien totuuksia on kirjoitettu uusiksi. Tähän kastiin kuuluu niin Josif Stalinin hirmutekojen kuin myös Neuvostoliiton ja Adolf Hitlerin Saksan sodan alkuvuosien yhteistyön kiistäminen tai ainakin vähättely.
Erityisen hankalaa on opettajilla.
Venäjän opetusministeriö hyväksyi uuden opetusministeri Olga Vasiljevan johdolla kouluihin kolme historian perusoppikirjaa syyskuussa 2016. Niissä sivuutetaan Neuvostoliiton liitto natsien kanssa ja Stalinin rikokset.
– Tekeekö sen (valinnan siitä, mitä kirjaa käytetään) opettaja, rehtori vai kaupunki. Olen kysynyt tätä monesti Moskovan kaupunginhallitukselta. En ole saanut vastausta, eturivin moskovalaiskoulun historianopettaja Aleksander Abalov toteaa Moscow Timesille.
Lehden mukaan valtaosa Venäjän kouluista on hankkinut yhden kirjoista. Proveshnien julkaisemassa teoksessa keskitytään toisen maailmansodan kohdalla pääasiassa vain Neuvostoliiton sankaritekoihin.
Sota alkoi 1941
Venäläisille toinen maailmansota alkoi vuonna 1941 eikä vuonna 1939 niin kuin muualla maailmassa.
Syykin on selvä. Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto solmivat elokuussa 1939 Molotov-Ribbentrop-sopimuksena tunnetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Se sai nimensä maiden ulkoministereistä Joachim von Ribbentropista ja Vjatšeslav Molotovista.
Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin Euroopan etupiirijaosta maiden kesken. Lisäksi valtiot solmivat kauppasopimuksia. Natsien ja Neuvostoliiton sopimus raukesi kesäkuussa 1941, kun Adolf Hitler aloitti suurhyökkäyksen Neuvostoliittoon.
Sopimusta on käsitelty ristiriitaisesti. Presidentti Putin totesi Puolan vierailullaan vuonna 2009 Venäjän parlamentin tuominneen liiton. Vuonna 2015 Putin tapasi Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja sanoi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen olleen järkevä Neuvostoliiton turvallisuuden takaamiseksi.
Venäjän kulttuuriministeri Vladimir Medinski on mennyt vielä pidemmälle ja todennut, että sopimus ansaitsisi oman muistomerkin.
Toisen maailmansodan alkuvuosien tapahtumien kritisointi Venäjällä on joka tapauksessa vaikeaa. Venäläismies tuomittiin hiljattain peräti 200 000 ruplan eli yli 3 000 euron sakkoihin Permissä sen jälkeen, kun hän oli jakanut artikkelin, jossa kerrottiin täysin oikein Venäjän hyökänneen Puolaan yhteistuumin saksalaisten kanssa vuonna 1939.
Kirjat uusiksi
Molotov-Ribbentrop-sopimusta on käsitelty venäläiskirjoissa aina herkästi. Uusimmat historian oppikirjat ovat kuitenkin poikkeuksellisia. Kaikkein suosituin kirja pitkälti sivuuttaa salaisen lisäpöytäkirjan.
– Sävy on oikeuttavampi, historioitsija ja opettaja Leonid Katsva toteaa.
Esimerkiksi neuvostojoukkojen etenemistä länsinaapureihin sodan alkuvuosina ei kuvata ”hyökkäyksenä” vaan ”vapautuksena”.
Sama selitys annetaan Venäjän joukkojen läsnäololle Baltiassa. Viro, Latvia ja Liettua miehitettiin kirjan mukaan vasta kun kommunistit olivat voittaneet rehdit vaalit.
– Kirjassa ei sanota mitään siitä, ettei Baltian mailla ollut muuta vaihtoehtoa, Katsva sanoo.
Hänen mukaansa Venäjän johto pyrkii silottelemaan neuvostomenneisyyden varjopuolia ruokkiakseen nationalismia.
– Venäjä ei ole yksin kansallisen muistinsa kaunistelussa, mutta Kreml on mennyt pidemmälle ja tehnyt Venäjän sotamuistoista poliittisen työkalun.
Tässä on onnistuttu ainakin osin. Mikään muu juhlapäivä ei vedä samanlaisia massoja kaduille.
