Venäjän sotilaita Ukrainan rintamalla. / mil.ru

Venäjä käy sotaa äärimmäisen julmasti – juuret Josif Stalinin ajassa

Toisin kuin neuvostovallan loppuvuosina, nyt raakuuksista jopa palkitaan.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ukrainaa vastaan taistelevat venäläissotilaat syyllistyvät brittiläisen Telegraph -lehden pitkäaikaisen ulkomaankirjeenvaihtajan Julius Straussin mukaan järkyttäviin raakuuksiin, eikä kyse ole yksittäistapauksista, vaan järjestelmällisestä ja laajamittaisesta ilmiöstä.

– Vaikka lennokit ja puhelimet kykenevät taltioimaan enemmän todisteita kuin koskaan ennen, se, mitä on tallentunut, on todennäköisesti vain jäävuoren huippu, hän sanoo Center for European Policy Analysis -ajatuspajan julkaisemassa artikkelissa.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Moskovassa pitkään asunut ja Vladimir Putinin presidenttikauden alkuvuosia paikan päällä todistanut Strauss kertoo ihmetelleensä ja inhonneensa venäläisten taipumusta äärimmäiseen julmuuteen jo käydessään salaa Putinin ensimmäisen ”terrorismin vastaisen erikoisoperaation” aikana Tšetšeniassa.

– Kuuntelin kauhistuneiden tšetšeenisiviilien – lähinnä naisten – kertomuksia kidutuksesta, sieppauksista ja murhista, hän toteaa.

Muistot Tšetšeniasta palaavat usein hänen mieleensä, kun todisteita Venäjän törkeistä sotarikoksista Ukrainassa nousee esiin yhä enemmän: joukkohautoja, satunnaisia teloituksia, järjestelmällistä kidutusta ja seksuaalista väkivaltaa.

– Venäjän sotilaallisen julmuuden juuret ovat syvällä. Toisen maailmansodan aikana puna-armeija sai mainetta siitä, että se kohteli kovin ottein sekä vihollisia että siviilejä. Edetessään Itä-Euroopan halki neuvostosotilaat jättivät jälkeensä laajamittaisia raiskauksia ja ryöstelyä, Strauss muistuttaa.

Neuvostodiktaattori Josif Stalinin mielestä systemaattiset raiskaukset olivat hyväksyttävä ”palkkio” siitä, että puna-armeija vapautti Itä-Euroopan natseista. Ne naiset, jotka vastustelivat, Straussin mukaan ammuttiin.

Venäläisten Spetsnaz-erikoisjoukkojen menetelmät ovat hänen mukaansa erityisen tunnettuja raakuudestaan. Kun vankia on päivien tai viikkojen ajan kidutettu maakuopassa, hänet lopulta surmataan.

– Kuulustelua ei opeteta, eräs upseeri kertoi minulle Tšetšeniassa, vaan ”sen oppii”, Strauss sanoo.

Pian sen jälkeen, kun Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäys kohti Kiovaa oli lyöty, pelkästään Ukrainan pääkaupunkia ympäröivältä alueelta löytyi yli 1 100 siviilin ruumiit, joista monet kädet selän taakse sidottuina.

Suuressa osassa oli merkkejä vakavasta kidutuksesta, kuten murretuista luista, polttamisesta ja silpomisesta.

Neuvostoliiton vetäytyessä vuonna 1989 Afganistanista Kreml oli vangituttanut 2 500 neuvostosotilasta, joista noin 200 oli tuomittu harkituista murhista. Venäjän Ukrainaa vastaan käymässä sodassa on vallinnut rankaisemattomuuden kulttuuri. Putin on toistuvasti ylistänyt räikeimpiinkin rikoksiin syyllistyneitä venäläissotilaita ja jakanut heille erilaisia palkintoja.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS