Venäjän pääsyyttäjänvirasto valittelee, etteivät eurooppalaisten valtioiden oikeusviranomaiset enää suostu tekemään yhteistyötä. He torjuivat keskimäärin enemmän kuin kerran viikossa heille lähetetyn oikeusapupyynnön, ja Venäjällä rikossyytteessä tai -epäiltynä olevien ihmisten luovutuspyyntöjä torjuttiin noin joka kolmas päivä.
Vuonna 2023 torjuttiin 66 oikeusapupyyntöä ja 114 luovutuspyyntöä.
Esimerkiksi lokakuussa Bulgaria torjui Venäjän oikeusapupyynnön, joka liittyi vuotta aiemmin Krimin sillalla räjäytettyyn pommiin. Venäjän pääsyyttäjänvirasto kuvailee, että Bulgarian mukaan pyyntöön vastaaminen ”olisi voinut loukata Bulgarian valtiollista itsemääräämisoikeutta”.
Pääsyyttäjänvirasto luettelee, että 114 torjutusta luovutuspyynnöstä ainakin 38 torjuttiin poliittisista syistä. Itävalta torjui kuusi, Saksa ja Tsekki molemmat viisi, Puola neljä, Bulgaria, Italia, Kypros ja Slovakia jokainen kolme, Slovenia kaksi ja Albania, Sveitsi, Ruotsi ja Romania kukin yhden.
Niiden ihmisten, joita poliittisista syistä kieltäydyttiin luovuttamasta, joukossa on Venäjän pääsyyttäjänviraston mukaan väkeä, joita syytetään murhista, terrorismista, huumekaupasta ja muista rikoksista. Perusteluiksi luovuttamista kieltäytymiselle Venäjä sai esimerkiksi sen, että se ei ole noudattanut kansainvälisiä sopimuksia ja sen, että syytetyn henki olisi Venäjällä vaarassa.
Pääsyyttäjänvirasto ei tarkemmin määrittele, mitä tarkoittaa ”poliittisella”.
Toisaalta: kyllä Venäjän pääsyyttäjänvirasto apuakin sai. Vuonna 2023 ulkomaat vastasivat myöntävästi 376 Venäjän lähettämään oikeusapupyyntöön ja luovuttivat Venäjälle 151 ihmistä.
Pääsyyttäjänvirasto mainitsee erikseen Serbian, joka suostui luovuttamaan väärennöksestä ja törkeästä petoksesta epäillyn sekä Turkkia, joka on sallinut luovutettavien kauttakulkua suorempien lentoyhteyksien ollessa Venäjälle EU:sta katki.
