Vaikka Vladimir Putinin syyskuinen ilmoitus Venäjän ydinasedoktriiniin tehtävistä muutoksista oli tarkoitettu dramaattiseksi, se venäläisasiantuntija Maksim Startšakin mukaan todellisuudessa pikemminkin vahvisti Kremlin vallitsevaa sotilasoppia kuin viestitti uudesta lähestymistavasta.
Ilmoitus oli hänen mukaansa osoitettu ensisijaisesti Yhdysvalloille, jota Kreml pitää Ukrainan saaman läntisen aseavun pääasiallisena moottorina, Naton johtovaltiona ja Venäjän tärkeimpänä geopoliittisena vastustajana.
Sen perusteleminen muuttuneella sotilaspoliittisella tilanteella tarkoittaa hänen mielestään sen myöntämistä, että sota Ukrainaa vastaan ei etene Putinin haluamalla tavalla.
– Venäjä on joutunut pulaan. Se on tyytymätön ja vihainen Ukrainalle toimitettavista yhä kehittyneemmistä aseista ja keskusteluista niiden käytön laajentamisesta Venäjän alueelle. Siksi se on yrittänyt pelotella vetämällä niin sanottuja punaisia linjoja, jotka on olosuhteiden muuttuessa yksi toisensa jälkeen ylitetty, hän kirjoittaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon artikkelissa.
Yhden miehen varassa
Vladimir Putinin ilmoittamat doktriinimuutokset väljensivät Maksim Startšakin mukaan ydinaseiden käytön edellytyksiä, mutta pysyivät yhtä epämääräisinä kuin ennenkin.
– Niillä pyritään toisin sanoen lisäämään eskaloitumisen pelkoa erittelemättä yksityiskohtaisesti, missä olosuhteissa Venäjä käyttäisi ydinaseita. Päätös siitä on tosiasiassa edelleen yhden miehen varassa, hän sanoo.
Päivitetyssä doktriinissa minkä tahansa ydinaseettoman Venäjää vastaan tekemä hyökkäys, johon jokin ydinasevaltio kuitenkin osallistuu tai jota se tukee, voidaan katsoa maiden yhteiseksi hyökkäykseksi Venäjän federaatiota vastaan.
– Putin siis käytännössä lähes toistaa Venäjän vuonna 1994 allekirjoittamaa Budapestin muistiota. Siinä julistettiin yhteisymmärryksessä Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa Ukrainan osalta, että ydinaseita ei käytettäisi ydinaseetonta valtiota vastaan, paitsi jos tällainen valtio hyökkää yhdessä ydinasevaltion kanssa, Startšak toteaa.
– Toisin sanoen Venäjä näyttää vihjailevan oikeudellisesti mahdollisuudesta tehdä ydinaseisku Ukrainaan, vaikka itse asiassa kukaan ei edes ennen doktriinin muutosta uskonut, että Venäjä ei siihen kykenisi, hän huomauttaa.
Tarkoituksena onkin hänen mukaansa vain lisätä länsimaiden keskuudessa pelkoa siitä, että niiden Ukrainalle toimittama aseapu voisi johtaa ydinaseelliseen vastaiskuun Venäjän taholta. Mitä epämääräisemmin tämä päivitetyssä doktriinissa ilmaistaan, sitä suurempaa pelkoa sen toivotaan läntisissä pääkaupungeissa aiheuttavan.
