Demokratialla menee huonosti. Demokratian tilaa mittaava ja demokratiaa tukeva kansainvälinen IDEA -organisaatio toteaa vuoden 2024 raportissaan, että joka kolmas maailman äänestäjä elää maassa, jossa vaalien laatu on heikentynyt.
Tällä vuosikymmenellä joka viidensissä vaaleissa hävinnyt osapuoli torjui vaalituloksen. Samalla kun vaalituloksia riitautetaan, on vaaleihin osallistuminen heikentynyt. Demokratian tila on heikentynyt useammissa maissa kuin se on parantunut, toteaa IDEA. Syksyn esimerkit vahvistavat trendin jatkuvan.
Joulukuun kuudentena Romanian perustuslakituomioistuin mitätöi presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tuloksen perustuen lukuisiin vaaleihin liittyneisiin virheellisyyksiin. Näihin kuului erityisesti venäläisperäinen vaalivaikuttaminen ja kyberhyökkäykset sekä vaalimanipulaatio TikTokissa.
Georgian parlamenttivaalit lokakuussa eivät olleet sen paremmin vapaat kuin reilutkaan, totesi Euroopan parlamentti päätöslauselmassaan pian vaalien jälkeen. ”Kymmenen tikaria”, arvioi maassa työskentelevä politiikan professori, ”johti vääristyneeseen tulokseen”. Yksikään ei ollut ratkaisevat, mutta kaikki yhdessä tekivät tehtävänsä.
Tikareita olivat muun muassa lahjonta, vaalihäirintä ja ahdistelu, äänestyskoneiden väärä toiminta sekä esimerkiksi karuselliäänestäminen, jossa samat äänestäjät voivat äänestää useaan kertaan.
Lokakuussa pidettiin myös Moldovan presidentinvaalit. Maan tiedustelupalvelun mukaan Venäjä käytti niissä noin sata miljoonaa euroa vaikuttaakseen vaalien tulokseen. Näistä 15 miljoonaa jaettiin lahjuksina äänestäjille.
Kirsikkana kakussa on vajaan parin viikon päästä pidettävät Valko-Venäjän valevaalit, joissa maa on äänestävinään presidentistä. Vuoden 2020 presidentinvaalien jälkeen pidätettiin kymmeniä tuhansia mielenosoittajia ja maassa on tällä hetkellä arviolta 1300 poliittista vankia. Presidentiksi itseään kutsuvalla Aljaksandr Lukashenkalla on vastassaan vain hänelle vaarattomia näennäisehdokkaita.
Demokratian vihollisen synkät jäljet johtavat lähialueitten tapauksissa Venäjälle, mutta ei Venäjä ole yksin syypää. Anne Applebaum kuvaa tuoreessa kirjassaan Autocracy Inc, kuinka autoritaariset hallinnot ympäri maailmaa oppivat toisiltaan ja toimivat myös yhteistyössä hyökkäyksissään demokratiaa ja kansalaisvapauksia vastaan.
Eikä myyräntyössä värillä ole väliä: Islamistit, kommunistit, juchet ja kleptokraatit käyttävät samoja menetelmiä ja valvonta- ja väkivaltavälineitä ja levittävät niitä toinen toisilleen. Kun Lukashenkan hallinto oli murtua vuoden 2020 mielenosoituksissa, toi Vladimir Putin maahan kovanaamoja, joiden pamput olivat lopulta kovempia kuin mielenosoittajien kallot. Venezuelan diktatuurille virtaa sotilaallista solidaarisuutta sekä Venäjältä että Iranista.
Demokratian puolustaminen vahvistuu poliittisella tasolla, kun Euroopan parlamentti päätti perustaa väliaikaisen Demokratian kilpi -erityisvaliokunnan käsittelemään hybridiuhkia, sekaantumista EU:n demokraattisiin prosesseihin sekä näiden torjumista. Sanoilla, puheella ja ehdotuksilla lainsäädännön parantamisesta ei tietenkään torjuta hyökkäyksiä demokratiaa vastaan, mutta jo se, että ymmärtää olevansa hyökkäyksen kohteena heikentää hyökkääjää! Sitä ymmärrystä kaivataan enemmän.
Meidän strategisena tavoitteenamme on oltava Kremlin hallinnon heikentäminen tai sen vaihtaminen, sanoi EU:n puolustuskomissaariksi sittemmin nimitetty Andrius Kubilius keväisessä haastattelussa. Putinin hallinto on massiivinen uhka demokratialle levittäessään kasvavaa epävakautta maailmaan kaikin käytössään olevin keinoin. Nykyisen Kremlin aikana ei turvassa ole oma demokratiamme eikä varsinkaan Ukraina.
