Syyrian oppositioryhmät aloittivat marraskuun lopulla hyökkäyksen Idlibin maakunnasta. Sen alkuperäisenä tavoitteena oli eliminoida Aleppon kaupungin länsipuolelle sijoitetut diktaattori Bashar al-Assadin hallinnon tykistöasemat, joilla oli moukaroitu koko syksyn ajan siviilikohteita.

Operaatio eteni ennakko-odotuksia paremmin asevoimien rintaman romahtaessa useista eri kohdista. Kapinallisten tukena oli muun muassa yötaisteluun erikoistuneita joukkoja ja salassa koulutettu lennokkiyksikkö. Hallinto romahti vain puolitoista viikkoa myöhemmin al-Assadin paetessa Moskovaan.

Helsingin yliopiston professori Hannu Juusola huomauttaa, että edes tiedustelupalvelut eivät pystyneet ennakoimaan Syyrian hallinnon äkillistä kaatumista. Taustalla oli useita eri tekijöitä.

– Syyrian regiimin hallitsemalla alueella taloudellinen tilanne oli ollut pitkään täysin katastrofaalinen, eikä hallinto ollut onnistunut tarjoamaan sen alaisuudessa eläville ihmisille mitään. Tämä liittyy myös armeijaan, joka oli haluton puolustamaan hallintoa. Palkat ovat huonoja, ja varusmiehet olivat pakolla palveluksessa, Hannu Juusola sanoo Verkkouutisten Asiakysymyksen haastattelussa.

Myös ulkoisessa tuessa oli tapahtunut merkittävä muutos. Bashar al-Assad oli pysynyt vallassa Iranin ja Venäjän avustuksella, mutta Iranin tukeman Hizbollah-asejärjestön voimat olivat ehtyneet sodassa Israelia vastaan. Kremlin voimavarat ovat puolestaan olleet pitkään sidottuina Ukrainan rintamalle. Wagner-palkkasotilaatkin vedettiin Syyriasta vuonna 2023.

Kapinallisista etenkin Syyrian kansalliseksi armeijaksi (SNA) kutsuttu ryhmä oli saanut merkittävää tukea Turkilta. Hannu Juusolan mukaan Turkki on mahdollisesti tukenut tämän lisäksi epävirallisesti Hay’at Tahrir al-Sham (HTS) -asejärjestöä, joka oli operaation johdossa.

HTS on pyrkinyt viime vuosina siirtymään maltillisempaan suuntaan ja korostanut kannanotoissaan, että Syyrian vähemmistöjen oikeuksia kunnioitetaan.

– Missä määrin kyse on aidosta muutoksesta, se on epäselvää. Vain aika näyttää, mistä todellisuudessa on kyse, Juusola sanoo.

Professorin mukaan on selvää, että al-Assadin hallinnon romahdus on suuri muutos koko Lähi-idän kannalta. Seurauksia on vielä vaikea arvioida, sillä vuonna 2011 alkaneen Syyrian sisällissodan aikana tilanne ehti muuttua moneen otteeseen. Paljon on kiinni siitä, minkälainen uudesta hallinnosta lopulta muodostuu.

– Venäjä on varmasti häviäjä, siitä ei ole epäilystäkään. Jos se pystyy säilyttämään nämä tukikohtansa siellä alueellisesti pidemmän päälle, niin se on jo heidän kannaltaan hyvä tulos. Mutta heidän vaikutusvaltansa Syyriassa ja myös Lähi-idässä on varmasti kärsinyt tästä pahasti, Hannu Juusola sanoo.

Myös Iranin vaikutusvalta on selvästi heikentynyt.

– Yhteys heidän tärkeimpään liittolaiseensa Hizbollahiin vaikeutuu selvästi. Saa nähdä vetäytyvätkö he Syyriasta, vai pyrkivätkö he uudelleen rakentamaan suhteita näihin uusiin valtaapitäviin. Se jää nähtäväksi, Hannu Juusola toteaa.

KATSO UUSIN JAKSO: Nouseeko jihadismi? Tämä on Syyrian romahduksen kauhukuva