Ennen Suomen Nato-päätöstä varoiteltiin harmaasta ajasta. Sitä ei lopulta tullut, mutta nyt Venäjän äänenpainot ovat koventuneet. Tätä on kuulunut Kremlistä monesta suusta. Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, eversti (evp.) Mika Hyytiäisen mukaan tämä voi olla vasta alkua.

– Venäjän informaatio-operaatio Suomea kohtaan on taistelukentän valmistelua. Venäjä on virittänyt aseen, mutta ei vielä käytä sitä, Hyytiäinen sanoo Verkkouutisille.

– Suomalaiset kaihtavat käyttää sanaa sota, mutta Venäjä kokee olevansa hybridisodassa meitä vastaan. Sen operaatio Puolan ja Latvian rajoilla on selvästi vaikuttamista. Venäjä käyttää vaikuttamiseen sellaista, joka on laitonta. Sen sijaan Suomessa se ei tee mitään laitonta vielä, joten sen takia en käyttäisi Suomea kohtaan sanaa vaikuttaminen.

Informaatio-operaatio Venäjän sisällä on alkanut. Kokoomuksen kansanedustajan, sotatieteiden tohtori Jarno Limnellin mukaan tarinaa Suomesta kerrotaan sekä sisäiseen että ulkoiseen käyttöön.

– Psykologinen vaikuttaminen on Venäjän keskeinen vaikuttamisen väline. Venäjällä kyberturvallisuudella tarkoitetaan informaatiotilan hallintaa, jossa muokataan omaa totuutta ja kerrotaan omia näkemyksiä asioista, Limnell sanoo Verkkouutisille.

– Uhkakuvia luomalla Venäjän kansaa valmistellaan yhä laajeneviin sotatoimiin ja sota-ajatteluun. Kyse ei ole pelkästään Ukrainasta vaan Venäjä kertoo narratiivia, jossa se tekee toimia Naton laajenemista ja lännen uhkaa vastaan.

Sekaantuuko Moskova presidentinvaaliin?

– Meille on luvattu Vladimir Putinin itsensä toimesta kosto siitä, että olemme pettäneet heidät liittymällä Natoon. Suurvalta ei voi antaa tällaista asiaa anteeksi olkia kohauttamalla. Se on henkilökohtainen oletukseni, Mika Hyytiäinen sanoo.

Venäjällä meni pitkään, jotta se saattoi oikeuttaa kansalaisilleen sotatoimet Ukrainassa. Mutta mielikuvien muuttaminen tapahtuu tarvittaessa nopeastikin.

– Suomi on ollut ylpeä siitä, että Levadan kyselyissä venäläiset ovat pitäneet suomalaisia ystävinään. Kun seuraavan kerran vastaava tutkimus tehdään, niin venäläiset eivät pidä suomalaisia ystävinään, Hyytiäinen huomauttaa.

Mika Hyytiäinen nostaa esille Jukka Rislakin teoksen Tapaus Latvia, jossa kerrotaan, kuinka disinformaatiokampanjan avulla neuvostoliittolaiset mainitsivat Latvian suurimmaksi vihollisekseen.

– Meistä ei ole tehty hirviöitä, mutta esiin on kaivettu Suomen toisen maailmansodan natsikytkökset ja suomalaisista on tehty revansionistisia. Venäjällä on tehty pitkään narratiivia, jossa Suomi liittyi Natoon saadakseen Karjalan takaisin.

Tällä hetkellä Venäjä operoi Puolassa ja Baltiassa. Siirtolaisten seuraava osoite voi Hyytiäisen mukaan olla Suomi. Toisaalta houkutteleva operaation kohde voisi olla Suomessa vuodenvaihteen jälkeen järjestettävät presidentinvaalit ja niihin vaikuttaminen.

– Jos olisin Venäjä, niin yrittäisin tehdä Suomen vaalikamppailusta mahdollisimman likaiset. Venäjän intresseihin sopisi, että Suomen presidentillä olisi mahdollisimman vähän kannatusta, Hyytiäinen sanoo.

– Tai voi olla, että varsinaiset operaatiot aloitetaan vasta, kun uusi presidentti on valittu. Venäjä voi aloittaa silloin puhtaalta pöydältä hänen kanssaan, hän jatkaa.

Jarno Limnellin mukaan informaatiovaikuttaminen yhdistyisi erilaisiin muihin operaatioihin, kuten ilmatilanloukkauksiin tai kyberhyökkäyksiin.

– Liikaa uhkakuvia ja turvattomuutta ei kannata luoda, mutta uskon, että kun vaalit lähestyvät, erilaisten operaatioiden riski kasvaa, Limnell sanoo.

– En usko, että Venäjä vaikuttaa suoraan vaaleihin. Mutta Venäjä voisi yrittää tehdä operaatioita, joissa pyritään kiistämään vaalien oikeellisuus.

Suomalaisilla on realistinen kuva Venäjästä

Onnistuneen informaatio-operaation tekeminen Suomessa on vaikeaa, koska suomalaiset ovat hyvin varautuneita Venäjän toimiin.

–  Rehellisyys ja realismi luovat turvallisuutta. Meidän on hyvä ymmärtää, miten Venäjä toimii. Silloin sen toimiin on helpompi vastata, Jarno Limnell sanoo.

Mika Hyytiäisen mukaan se nostaa valmiuttamme, että asiasta keskustellaan mediassa.

– On tärkeää, että nämä asiat nostetaan esille ja se vaikeuttaa Venäjän operaatioiden onnistumista, kun olemme valmistautuneempia.

Toinen seikka, jota Hyytiäinen ja Limnell korostavat aseena hybridisodankäynnissä on toimittajien ja kansalaistenkin lähdekriittisyys. Hyytiäisen mukaan median pitää olla tässä ajassa hyvin lähdekriittinen ennen kuin tekee julkaisupäätöksen. Limnell korostaa, että suomalaisten korkea koulutustaso ja sivistys luovat turvaa informaatiovaikuttamista vastaan.

– Viimeisenä sanoisin, että mitä yhtenäisempi kansa olemme, sitä huonommin Venäjän erilaiset hybridioperaatiot onnistuvat. Yhtenäisyys ei tarkoita, että olemme kaikesta samaa mieltä. Mutta se, että pidämme kansallisesta yhteishengestä huolta, on turvallisuuden kannalta hyvin tärkeää, Limnell toteaa.

LUE MYÖS:
Moskova levittää rajuja väitteitä Suomesta – Tähän Kreml tutkijan mukaan pyrkii