Kun Yhdysvaltain hallinto pyrkii presidentti Donald Trumpin johdolla lähentämään suhteitaan Kremliin, Venäjän vakoilujohto on kääntänyt Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa työskentelevien Andrei Soldatovin ja Irina Boroganin mukaan huomionsa Britannian ja Ranskan tiedustelupalveluihin – kahteen tärkeimpään vastustajaansa Euroopassa.
Venäjän tiedustelupalvelut ovat olleet heidän mukaansa aina pakkomielteisiä brittejä kohtaan ja pitäneet heitä vakoilun alalla paljon amerikkalaisia parempina, eikä kylmä sota juuri muuttanut tätä arviota.
He muistuttavat Britannian tiedustelupalvelua syytetyn jopa juonittelusta Moskovan bolsevikkihallinnon kaatamiseksi pian Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen. Sillä, että tapahtuneesta on kulunut toistasataa vuotta, ei ole vainoharhaisen Kremlin silmissä merkitystä, vaan brittivakoilijoihin suhtaudutaan yhä pelon ja ihailun yhdistelmällä, joka ylittää operatiivisen logiikan.
Neuvostoliiton romahdettua Moskovan vakoilujohtajat alkoivat Soldatovin ja Boroganin mukaan uskoa, että britit olivat vertaansa vailla sekä vihollistensa että liittolaistensa manipuloinnissa.
– Vitali Šlykov, Neuvostoliiton sotilastiedustelun taloudellisen tiedusteluosaston päällikkö Mihail Gorbatšovin presidenttikaudella, kertoi kerran vilpittömän ihaillen lukeneensa toisen maailmansodan aikaisesta Britannian turvallisuuskoordinaatiosta (British Security Coordination, BSC) istuessaan 1980-luvulla sveitsiläisessä vankilassa GRU:n agentiksi paljastuttuaan. Šlykov uskoi, että BSC oli onnistunut tehokkaasti manipuloimaan Yhdysvaltain hallitusta sekä sodan aikana että vielä pitkään sen jälkeenkin, he toteavat artikkelissaan.
– Hän ei ollut uskomustensa kanssa yksin. Vladimir Putinin hallinnon sisällä epäilyt brittien kieroudesta ovat vain vahvistuneet. Jo vuonna 2007 maan tärkein televisiokanava First Channel esitti brittien jatkuvaa juonittelua Venäjää vastaan kuvaavan Suuri peli -sarjan, jonka on luonut Mihail Leontjiev, yksi Putinin lähimmistä venäläispropagandisteista.
Sarja, jossa britit on nostettu Venäjän ensisijaisiksi vastustajiksi, esitettiin uudelleen vuonna 2008 – heti Georgian sodan jälkeen – ja jälleen maaliskuussa 2022 Ukrainaan kohdistuvan täysimittaisen hyökkäyksen alettua.
– Britannian avoin tuki Ukrainalle on vain vahvistanut Moskovan vainoharhaisuutta. Venäjän erikoisjoukot ovat myös jo vuosia (ilmeisen aiheellisesti) epäilleet, että Britannian asevoimien SAS-eliittiyksikkö on mukana konfliktissa, Soldatov ja Borogan kertovat.
Ranska on Soldatovin ja Boroganin mukaan joutunut Venäjän tähtäimeen hieman toisenlaisista syistä.
– Vuodesta 2022 lähtien Moskovassa on yhä vahvemmin uskottu, että läntiset tiedusteluorganisaatiot ovat antaneet Ranskan tehtäväksi houkutella loikkareita ja karkureita länteen. Tämä on Kremlin silmissä kuolemansynti ottaen huomioon, että Moskova on suhtautunut aina vainoharhaisesti puoltaan vaihtaviin venäläissotilaisiin, -vakoojiin ja -diplomaatteihin.
Epäluulot vain vahvistuivat, kun Ranska teki vuonna 2023 merkittävän päätöksen ottaa vastaan venäläisiä sotilaskarkureita, he sanovat.
– Viime kuukausien tapahtumat syventävät Kremlin huolia entisestään. Ranska ja Britannia ovat tarjoutuneet muodostamaan Euroopan johtamien sotilasjoukkojen selkärangan Ukrainaan. Tämä on kaiken aikaa ollut Kremlin suurin painajainen.
