– Olin hieman yllättynyt, ettei Venäjä aloittanut heti siviilikohteiden pommituksia, kun se hyökkäsi puolitoista vuotta sitten Ukrainaan. Venäjä käytti jo Syyrian sisällissodassa häikäilemättömästi lentoasettaan siviilikohteiden pommituksessa, sanoo entinen puolustusministeri ja Maanpuolustuskorkeakoulun Suomen sotahistorian dosentti Jussi Niinistö Verkkouutisille.

Venäjän tavan sotia voi hänen mukaansa jäljittää neuvostodiktaattori Josif Stalinin tapaan käydä sotaa, mutta sen juuret ovat paljon pidemmällä. Stalin ajatteli sotaa massamaisena taisteluna, jossa ihmisarvolla ei ollut väliä.

Suomalaisilla on omat kokemuksensa Venäjän tavasta sotia. Talvisodan ensimmäisinä päivinä Neuvostoliitto alkoi pommittaa siviilikohteita. Jatkosodassa venäläiset partisaanitaistelijat tekivät terroritekoja suomalaisia siviilejä kohtaan. Ne näkyvät myös Niinistön nykyisessä kotikunnassa Kannuksessa. Isovihan aikaan 1710-luvulla venäläiset polttivat Pohjanmaata, jotta ruotsalaiset eivät olisi pystyneet tekemään menestyksekästä takaisin valtausta.

Nyky-Venäjä on toiminut samalla tavalla Tšetšenian sodassa pommittaessaan Groznyin maan tasalle. Ukrainassa mieleen nousevat esimerkiksi Butšan hirmuteot ja Mariupolin kaupungin tuhoaminen.

– Venäjällä ei ole samanlaisia rajoja toimissaan kuin länsimailla. Sodassa Venäjälle kaikki keinot ovat sallittuja. Se haluaa luoda pelkoa ja uhkakuvia, ja mikään ei niin tehokas keino kuin siviilikohteisiin iskeminen, Jyväskylän yliopiston professori Antero Holmila sanoo Verkkouutisille.

– Sodassa tulee aina siviiliuhreja, mutta muilla valtioilla toiminta ei ole samalla lailla systemaattista kuin Venäjällä. Se on psykologista sodankäyntiä, jolla pyritään vaikuttamaan ympäröivään yhteiskuntaan, hän jatkaa.

Vuosisataiset perinteet

Venäjä on uhkaillut kostavansa kaikki Ukrainan iskut omalle alueelleen. Samalla tavalla se on uhkaillut Suomea ja Ruotsia, jos ne tekevät jotain, mikä on sen edun vastaista. Antero Holmilan mukaan tämä on hyvin tyypillinen venäläinen tapa toimia. Samalla tavalla johtajat ovat tehneet Venäjällä ainakin Pietari Suuresta lähtien.

– Venäjä ei aina kosta, mutta uhkailee kostavansa. Kostolla uhkaileminen on osa Venäjän tapaa hallita. Historia on täynnä esimerkkejä kostoretkistä ja kostamisen mentaliteetista. Näkisin, että se näkyy Venäjän sodankäynnin kulttuurissa, Antero Holmila kertoo.

Holmila ja Jussi Niinistö korostavat, että Venäjä ei sodassa tee eroa siviilien ja sotilaiden välillä. Sota nähdään totaalisena.

– Tappioiden sietokyky on Venäjällä täysin erilainen kuin lännessä. Siellä hyväksytään, että uhrit ovat osa sotaa, sota on osa elämää ja yhteiskunnan väkivaltaisuus on ylipäätään aivan toista luokkaa Venäjällä kuin länsimaissa, Niinistö sanoo.

– Venäjällä ajatellaan, että oma kärsimys on hyväksyttävää, jos muut kärsivät vielä enemmän, Holmila toteaa.

Jussi Niinistön mukaan venäläisen tavan käydä sotaa voi jäljittää jo mongolien valtakauteen, joka kesti liki 250 vuotta. Mongolien tapa sotia oli hyvin brutaali. He saattoivat tuhota kokonaisia kyliä, jos asukkaat eivät muuten alistuneet heidän tahtoonsa.

– Mongolivallan ajalla on suuri vaikutus venäläisessä kulttuurissa ja ajattelussa. Venäjän tapa sotia on ehdottomasti osa pitkää historiallista jatkumoa. Se siirtyy traditiona sukupolvelta toiselle, Holmila sanoo.

Venäjä ei ole joutunut oppimaan historiastaan

Venäjällä läsnä on Jussi Niinistön mukaan myös vahvan johtajan kunnioitus.

– Suurta johtajaa ei kyseenalaisteta. Se on tietty jo mongolivallan ajoilta periytyvä, jopa orjamainen mentaliteetti. Venäjällä suuria johtaja saa tehdä paljon virheitä, mutta ei hävitä sotaa.

Venäjää ei ole myöskään pakotettu kohtaamaan historiaansa. Se kuului toisen maailmansodan voittajavaltioihin eikä Venäjä tai sen edeltäjä Neuvostoliitto joutunut vastuuseen tekemistään sotarikoksista.

– Venäjän tavalla sotia on laajaa kannatusta Venäjällä. Aika harvoin kuitenkaan tämän tyyppisellä sodankäynnillä kansakunta pystytään alistamaan. Se perustuu ennen kaikkea itämaiseen tapaan käydä sotaa. Länsimaista yhteiskuntaa ei pystytä terrorisodankäynnillä alistamaan. Päinvastoin, Niinistö toteaa.

Antero Holmila uskoo, että tämä tiedetään Venäjälläkin.

– Mutta toimintamalli on niin syvällä venäläisessä kulttuurissa, että se ei pysty muuttamaan toimintaansa. Venäläisessä kulttuurissa pelottelulla saa asioita tapahtumaan paljon enemmän. Ehkä se malli siirtyy siihen, miten toimitaan länttä kohtaan, ja on tärkeää, että me emme alistu siihen.

LUE MYÖS:
Kuvottava yhtäläisyys: Talvisodassa hyökkääjä jätti samaa jälkeä kuin nyt Ukrainassa