Eurooppa on vihdoin saamassa paikan neuvottelupöydässä Venäjän kanssa, mutta eurooppalaisten on myös tiedettävä, mitä he neuvotteluissa aikovat ajaa. Näin kirjoittaa arvostettu Venäjä-tuntija, professori Mark Galeotti The Timesin kolumnissaan.
Venäjän on vaikea pitää Eurooppa neuvottelujen ulkopuolella nyt, kun agendalle on noussut koko maanosan turvallisuusarkkitehtuuri, Galeotti toteaa. Yhdysvalloissa taas Donald Trumpin hallinto pyrki pitkään pelaamaan eurooppalaiset liittolaisensa sivuraiteelle, mutta Trumpin suurvaltadiplomatiakaan ei ole tuottanut tulosta.
Vaikka Kremlin tavoitteet ovat herättäneet huolta Euroopan pääkaupungeissa, pitää Galeotti neuvotteluja jopa mahdollisuutena Euroopalle. Jo alku on kuitenkin osoittautunut hankalaksi, sillä eurooppalaisilla oli vaikeuksia päästä yksimielisyyteen neuvottelijoistaan.
Galeotti kertoo suomalaisen diplomaatin todenneen tasavallan presidentti Alexander Stubbin Vladimir Putinin kanssa käymän puhelinkeskustelun jälkeen, että ”kaikkia, jotka ovat valmiita keskustelemaan Venäjän kanssa, arvostellaan. Samaan aikaan ne, jotka nyt pyrkivät innokkaasti neuvottelupöytään, eivät näytä todellisuudessa edes haluavan keskustella venäläisten kanssa”.
– Jos eurooppalaiset pääsevät neuvottelupöytään, mitä sanottavaa heillä oikeastaan on, Galeotti kysyy.
Eurooppa ei voi professorin mukaan piiloutua Ukrainaa tukevien korulauseiden taakse, sillä sodan lopettaminen vaatii konkreettisia suunnitelmia ja ”vääjäämättä myös kovia moraalisia ja poliittisia kompromisseja”. Vaikeiden kysymysten vältteleminen ja retoriset julistukset eivät enää riitä, hän kirjoittaa.
– Putin on kasvavan paineen alla. Venäjän tappioiden määrän arvioidaan ylittävän 1,5 miljoonaa. Inflaation ennustetaan nousevan ensi vuonna kaksinumeroisiin lukemiin, investoinnit hidastuvat ja Ukrainan syvälle Venäjälle ulottuvat iskut vahingoittavat merkittävästi monia talouden aloja öljynjalostuksesta vehnänvientiin, Galeotti toteaa.
Venäjä kykenee kuitekin todennäköisesti kestämään nämä paineet ainakin vielä vuoden verran, hän arvioi. Ukrainalla taas on edessään vaikea talvi Venäjän moukaroidessa armotta Ukrainan infrastruktuuria, Galeotti kirjoittaa.
– Venäjän ehdotus Ukrainan kysymyksen käsittelemisestä osana laajempaa Euroopan turvallisuusjärjestystä saattoi olla alun perin pelkkä taktinen siirto. Se voi kuitenkin tarjota myös todellisen mahdollisuuden, Galeotti uskoo.
Moskova pyrkii neuvotteluissa varmasti edistämään omia tavoitteitaan, mutta Galeotti ei pidä molemmille osapuolille kelpaavan sopimuksen syntymistä täysin mahdottomana.
Sopimus voisi tarkoittaa esimerkiksi sotilaallisen toiminnan avoimuuden lisäämistä sekä Naton ja Venäjän välisten neuvotteluyhteyksien palauttamista, parhaassa tapauksessa koko sodan päättymistä. Putin voi luopua Donbasia koskevista aluevaatimuksistaan myymällä sopimuksen kotiyleisölleen eurooppalaisten myönnytyksenä, Galeotti pohtii.
– Kaikki tämä kuitenkin edellyttää, että Moskova on todella kiinnostunut tällaisesta laajemmasta sopimuksesta ja että se voitaisiin toteuttaa tavalla, joka samalla takaisi Ukrainan turvallisuuden ja itsemääräämisoikeuden, Galeotti kirjoittaa.