Moskova on ilmoittanut, että Norjan toimet vahvistaa puolustusta Huippuvuorilla rikkovat Huippuvuorista aikanaan tehtyä sopimusta, jonka mukaan saariryhmää ei käytetä sotilaallisiin tarkoituksiin.
Venäjä-asiantuntija Paul Goble kirjoittaa Jamestown Foundation -ajatuspajan artikkelissaan, että Venäjä näkee itsensä sopimuksen ”puolustajana” ja on jopa väläyttänyt valmiutta aseellisiin toimiin sitä suojellakseen.
Venäjällä on Neuvostoliitolta periytynyt oikeus hyödyntää Huippuvuorten luonnonvaroja sekä harjoittaa tutkimustoimintaa, vaikka alue kuuluu Norjalle.
Venäjän ulkoministeriö kutsui viime viikolla Norjan suurlähettilään Robert Kvilen puhutteluun kertoakseen, että Moskova pitää Oslon pyrkimyksiä vahvistaa puolustustaan saaristossa vuoden 1920 Huippuvuorten sopimuksen rikkomisena.
Vain päivää ennen tuota tapaamista Kremlin sotahaukkana tunnettu ja presidentti Vladimir Putinin läheinen avustaja Nikolai Patrushev kommentoi Naton uhkaavan Venäjän kansallisia intressejä Atlantilla ja arktisilla merialueilla. Lisäksi Patrushev väitti, että Moskovalla on oikeus ja jopa velvollisuus ryhtyä ”välittömiin toimiin” puolustautuakseen tällaisia uhkia vastaan.
– Nämä siirrot sulautuivat klassiseksi venäläisen harhaanjohtamisen taktiikaksi, kun samaan aikaan vaikutusvaltainen venäläinen liikemies, Venäjän ja Yhdysvaltojen Ukraina-neuvotteluihin osallistunut Kirill Dmitriev vakuutti, että nyt ei ole uuden kylmän sodan aika arktisella alueella, vaan aika kattavalle ”diilille” Moskovan ja Washingtonin välillä, Goble taustoittaa.
Goble huomauttaa, että Dmitriev käytti puheenpartta, jonka erityisesti tiedetään vetoavan presidentti Donald Trumpiin.
Kvilen kutsuminen puhutteluun oli vain viimeisin osa sarjassa toimia, joita Venäjä on usean viime vuoden aikana tehnyt Huippuvuorten suhteen.
– Tällaiset temput ovat saaneet jotkin puolustusasiantuntijat siihen päätelmään, että Huppuvuoret sekä jotkin muut saaret Pohjois-Atlantilla ja Baltiassa voisivat olla Venäjän ensimmäisiä kohteita, mikäli se päättäisi hyökätä Natoa vastaan, Goble sanoo.
Hän on aiemmin arvioinut uhkaa Ahvenanmaan suhteen, josta Verkkouutiset kertoi viime syyskuussa.
Yksi syy huolille on Goblen mukaan se, että saarilla puolustus on kevyttä, ja kuten esimerkiksi Huippuvuorten tapauksessa, osasta on tehty sopimuksia, jotka rajoittavat niiden militarisaatiota.
Samalla Venäjä pyrkii hyödyntämään Kiinaa kasvattaakseen läsnäoloaan
Huippuvuorilla kansainvälisen yhteistyön varjolla. Kiinalla ja Venäjällä on ollut viritteillä yhteinen hanke kaivostoiminnan käynnistämiseksi saarilla uudelleen.
Goblen mukaan Dmitriev on tullut tulokseen, että paras suunta Kremlille, etenkin nyt kun Trump puhuu Grönlannin haltuunotosta, on sivuuttaa Euroopan näkemykset, ja pyrkiä tekemään diili Yhdysvaltojen kanssa. Sopimuksessa maat jakaisivat arktisen alueen, Huippuvuoret mukaan lukien, omiin tarkoin määriteltyihin etupiireihinsä.
– Arktinen alue on liian tärkeä kylmän sodan tyyliselle politiikalle, Dmitriev kuvaili sosiaalisessa mediassa.
– Yhteistyö [USA:n ja Venäjän] välillä ei ole valinta, se on välttämättömyys, sanoi Dmitriev, joka on opiskellut Stanfordin ja Harvardin yliopistoissa, ja joka edusti Venäjää myös Trumpin ensimmäisellä kaudella, jolloin maat yrittivät hieroa sopimusta öljyn ja kaasun yhteisistä etsinnöistä napapiirin pohjoispuolella.
Molemmat kannat, sekä Patrushevin perinteisempi voimankäyttöön tukeutuva venäläisnäkemys, sekä Dmitrievin lähestymistapa saavat kannatusta Moskovassa, sillä ne pikemminkin täydentävät toisiaan kuin kumoavat toisensa.
– Yhdessä ne kummatkin antavat Moskovalle mahdollisuuksia heikentää Eurooppaa, ajaa Yhdysvaltoja ja Eurooppa yhä kauemmas toisistaan, sekä kasvattaa Venäjän vaikutusvaltaa yhä laajemmalle, Goble tarkentaa.
Dmitriev oli osa venäläisdelegaatiota, joka tapasi Yhdysvaltain ulkoministerin ja kansallisen turvallisuuden neuvonantajan Ukraina-neuvotteluissa helmikuussa Saudi-Arabiassa.
– Putin selvästi uskoo, että Dmitriev ymmärtää Trumpia ja hallitsee diilien teon taidon, ja voisi saada aikaan jopa laajemman kuin vain Ukrainaan koskevan sopimuksen Moskovan ja Washingtonin välillä, Goble analysoi.
Toistaiseksi Yhdysvaltain presidenttiä pyritään houkuttelemaan hyväksymään venäläisten suurempi läsnäolo arktisella alueella ja Pohjois-Atlantilla. Tämä tapa sisältää huomattavasti vähemmän riskejä kuin ”patrushevilainen” kaava.
– Jos diiliin ei kuitenkaan päästä, Patrushevin sanat ovat muistutus siitä, että Moskovalla on myös toinen lähestymistapa takataskussaan, Goble toteaa.
