Pian sen jälkeen, kun Vladimir Putin oli helmikuussa 2022 aloittanut täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, Georgiaan alkoi virrata maahanmuuttajia Venäjältä. Georgialainen oppositiopoliitikko Giorgi Noniašvili reagoi tilanteeseen suosittelemalla maanmiehilleen, että venäläisiin kannattaa pitää ”kylmää etäisyyttä”, että ”viholliselle ei hymyillä” ja että venäjäksi esitettyihin kysymyksiin ei ole syytä vastata.
– Noniašvilin neuvot kuvastavat georgialaisessa yhteiskunnassa laajalle levinneitä asenteita venäläisten viimeaikaista maahanmuuttoaaltoa kohtaan: tunnetta tietynlaisesta väistämättömyydestä, mutta myös syvää epäluuloa tai jopa suoranaista pelkoa, tutkijat Sofia Gavrilova ja Tornike Tšumburidze kertovat ajatushautomo Carnegien julkaisemassa artikkelissa.
Sodan puhjettua – ja erityisesti Putinin viime syyskuussa julistaman osittaisen liikekannallepanon jälkeen – Georgiaan saapuneiden venäläisten määrä on kasvanut merkittävästi: 148 000 pelkästään vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä ja 160 000 vuoden 2023 tammi-syyskuussa. Kasvu on noin viisinkertainen vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Maan talouskasvu on tutkijoiden mukaan noussut kaksinumeroisiin lukemiin ensi kertaa sitten vuoden 2007, mutta samaan aikaan inflaatio on kivunnut lähes 12 prosenttiin ja suurten kaupunkien vuokrataso on kaksinkertaistunut, mikä vaikeuttaa tuntuvasti paikallisten asukkaiden elämää.
Tohtori Sofia Gavrilova työskentelee tutkijana Leibnizin aluemaantieteellisessä instituutissa Saksassa. Etelä-Kaukasuksen alueeseen erikoistunut Tornike Tšumburidze on tutkija Georgian valtionyliopistossa Tbilisissä.
Vakavia huolenaiheita
Suurimmat venäläisten maahantulon synnyttämät huolenaiheet eivät tutkijoiden mukaan ole taloudellisia vaan poliittisia, erityisesti turvallisuuteen liittyviä.
– Georgialaiset politiikan asiantuntijat ja poliitikot ovat ilmaisseet huolensa siitä, että maahanmuuttajayhteisöihin on saattanut soluttautua agentteja, jotka tekevät niistä Venäjän pehmeän vallan välineitä – ja tekosyyn Venäjän sotilaalliselle hyökkäykselle, Gavrilova ja Tšumburidze sanovat.
Venäjä ja Georgia kävivät vuonna 2008 lyhyen sodan, jonka seurauksena venäläisjoukot miehittävät edelleen noin viidennestä Georgian alueesta.
– Mikään näistä huolenaiheista ei ole perusteeton. Lokakuun 10. päivänä kaksi venäläistä agenttia myönsi, että heidät oli lähetetty Ukrainan hyökkäyksen jälkeen Georgiaan vakoilutarkoituksessa. Jo aiemmin todettiin tapaus, jossa venäjänkielinen koulu oli vastoin lakia käyttänyt Venäjän vahvasti ideologisia opetussuunnitelmia, tutkijat toteavat.
Venäjä on korostanut valvovansa ja puolustavansa venäjänkielisen vähemmistön oikeuksia Georgiassa. Kreml käytti tätä tekosyytä lähettäessään joukkoja Georgiaan vuonna 2008 ja Itä-Ukrainaan vuonna 2014.
– Georgialaisten enemmistö jakaa nämä huolenaiheet. Graffitit, joissa lukee ”Venäläiset kotiin”, eivät ole harvinainen näky Tbilisin kaduilla. Maahanmuuttajia on otettu vastaan mielenosoituksin Larsin rajanylityspaikalla, ja vuoden 2023 alussa 79 prosenttia georgialaisista oli kyselyn mukaan sitä mieltä, että Venäjän kansalaisilla ei pitäisi olla oikeutta saapua maahan ilman viisumia, ostaa kiinteistöjä eikä avata yrityksiä, Gavrilova ja Tšumburidze kertovat.
Georgialle päätettiin EU:n viimeviikkoisessa huippukokouksessa suoda unionin ehdokasmaan asema. Samassa yhteydessä tehtiin päätös jäsenyysneuvottelujen käynnistämisestä Ukrainan ja Moldovan kanssa.