Vladimir Putinista, joka vuosien ajan pelotteli venäläisiä Naton laajentumisella, tuli Naton sotilaallisten kykyjen merkittävän vahvistamisen ja laajentamisen alullepanija ja motivaattori. Center for Strategic and International Studies CSIS:n tuoreen raportin Is the Alliance ready for War? (Onko liittouma valmis sotaan?) kirjoittajien mukaan Nato on ottanut erityisiä edistysaskelia, ei pelkästään puolustusmenojen kasvattamisessa, vaan korkean valmiuden joukkojen muodostamisessa, johtamisjärjestelmissä ja yhteispuolustuksen harjoittelemisessa.
Raportin mukaan uusien maiden liittyminen Natoon 2000-luvun alussa vain lisäsi puolustusliiton vastuualuetta. Suomen ja Ruotsin liittyminen sen sijaan muutti Naton Itämeren alueen sivustan kollektiivisen turvallisuuden täysimittaiseksi elementiksi.
Vielä suuremman menestyksen Putin saavutti pakottamalla Euroopan lopulta kasvattamaan puolustusmenojaan. Kun vielä vuonna 2014 vain kolme Nato-maata täytti puolustusliiton suosituksen kahden prosentin osuuden bruttokansantuotteesta käyttämiseksi puolustusmenoihin, viime vuonna näitä maita oli 13 ja kuluvana vuonna jo 23 maata 32:sta.
Euroopan Nato-maat käyttävät vuonna 2024 puolustukseen kolme ja puoli kertaa enemmän varoja (380 miljardia dollaria) kuin Venäjä, vaikka sen puolustusmenot ovat jo 5,6 prosenttia bkt:sta. Lisäksi Venäjän puolustusmenot eivät CSIS:n mukaan tällä hetkellä kasvata sen aseellista potentiaalia, vaan se haaskautuu hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Naton uudelleen aseistaminen sen sijaan raportin mukaan kasvattaa sen teknologista edistyksellisyyttä suhteessa Venäjään, mikä edelleen vähentää Venäjän asetuotannon ja asekehityksen merkitystä.
Viimeisen kahden vuoden aikana Naton Euroopan joukot ovat tehneet merkittävää työtä ja ovat jo nyt yleisesti valmistautuneet torjumaan Venäjän yllätyshyökkäyksen. Pitkään sotaan ne ovat vähemmän valmiita, minkä vuoksi Euroopan Nato-maiden on jatkettava puolustuksensa rakentamista ylivoimaisen edun saavuttamiseksi. Vasta sillä sota voidaan todennäköisimmin estää.
International Institute for Strategic Studies IISS:n raportin mukaan erityisesti Euroopan asevoimien maaoperointikyvyt ovat kuitenkin heikentyneet viimeisen vuosikymmenen kuluessa. Taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunuilla, panssaroiduilla tiedusteluajoneuvoilla ja liikkuvalla tykistöllä varustettujen pataljoonien määrä on Euroopan maissa joko pysynyt samana tai vähentynyt vuosien 2014 ja 2023 välillä.
Mikä tahansa suurempi sotaoperaatio Euroopassa edellyttää IISS:n mukaan yhä Yhdysvaltoja täyttämässä aukkoja Euroopan maa-, meri- ja ilmavoimien kyvyissä. Naton Euroopan puolustusrakenne on yhä laajasti riippuvainen Yhdysvaltojen tuesta.
