Venäjä on pystynyt lisäämään ohjustuotantoaan merkittävästi sodan alun tasosta. Lisää ohjuksia haalitaan Pohjois-Koreasta ja mahdollisesti myös Iranista.
Ukrainan sotilastiedustelun apulaispäällikkö Vadim Skibitskyin mukaan Venäjä pystyy nyt valmistamaan keskimäärin noin 115-130 pitkän kantaman ohjusta kuukaudessa. Skibitskyi kertoo RBC Ukrainan haastattelussa, että tuotannossa on kuitenkin vaihtelua, koska esimerkiksi Kalibr-risteilyohjusten ja ilmasta laukaistavien ballististen Kinzhal-ohjusten komponenteista suuri osa tulee ulkomailta.
Luvut ovat huomattavasti suurempia kuin ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022. Financial Timesin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan hyökkääjä valmisti tuolloin noin 40 pitkän kantaman ohjusta kuukaudessa. Mikäli ukrainalaisarviot pitävät paikkansa, on tuotanto nyt siis jopa yli kolminkertaista verrattuna kahden vuoden takaiseen.
Venäjälle sodan takia asetettujen pakotteiden on valiteltu vaikuttaneen vain vähän asetuotantoon. Vadim Skibitskyin mukaan pakotteet ovat kuitenkin iskeneet kovaa ohjusten valmistukseen.
– Venäjä on menettänyt paljon johtuen siitä, että komponenttien toimittajat ovat pakotteiden piirissä. Se ei pysty kattamaan tarpeitaan omalla tuotannollaan, tiedustelu-upseeri sanoo.
Hän kertoo esimerkkinä, ettei Venäjä pystynyt valmistamaan yhtäkään kappaletta joitakin ohjuksia koko joulukuun aikana.
Hyökkääjä pyrkii myös ukrainalaisten mukaan säilyttämään noin 30 prosenttia ohjuksistaan ”strategisessa reservissä”.
– Hyvä esimerkki on, ettei Venäjä ole ampunut yhtäkään Kh-101 tai Kalibr-ohjusta syyskuun puolivälin jälkeen.
Venäjän ohjusvarastojen riittävyydestä on esitetty erilaisia arvioita. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan ohjukset olisivat käymässä vähiin nykyisellä kovalla iskutahdilla. Tämä johtaisi siihen, että iskuissa olisi pidettävä taukoa.
Monet ovat kuitenkin eri mieltä. Esimerkiksi suomalaisasiantuntija, everstiluuntantti Tuomo Rusila arvioi hiljattain, että Venäjällä olisi kykyä vielä ainakin pariinkymmeneen suureen iskuun. Jos iskuja tehdään vähemmän, ei tarvetta taukoon ja varastojen kasaamiseen hänen mukaansa edes olisi. Rusila perusti arvionsa ukrainalaisten julkaisemiin lukuihin Venäjän ohjuksista.
Venäjä on tiettävästi pyrkinyt hankkimaan lisää pitkän kantaman aseita Pohjois-Koreasta ja myös Iranista. Amerikkalaistiedustelun mukaan Ukrainaan on jo ammuttu pohjoiskorealaisia ballistisia ohjuksia.
FT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Pohjois-Korea pystyisi toimittamaan Venäjälle noin sata KN-23-ohjusta, mikäli hinnasta päästään sopuun. Ne muistuttavat Venäjän Iskander-ohjuksia.
Lisäksi Iranista voitaisiin saada nopeastikin jopa useita satoja ballistisia ohjuksia. Yhdysvaltain mukaan Moskova käy tällä hetkellä ”aktiivisesti” keskusteluja Iranin kanssa ohjustoimituksista.
