Kun siviililentokoneiden tuotannon uudelleen aloittaminen takeltelee, on Venäjällä alettu keskustella ilmalaivojen aikakauden paluusta. Niitä voitaisiin valmistaa nykyaikaisista komposiittimateriaaleista ja käyttää rahdin kuljettamiseen arktisille, vaikeapääsyisille seuduille. Keskustelun alullepanijana on ollut Venäjän kansainvälisen lentomoottorivalmistajien unionin puheenjohtaja Viktor Tšuiko.
– Niiden aika on palaamassa. Edellisen vuosisadan lopulla ne nousivat vedyn voimalla, joka on räjähdysherkkää. Syntyi onnettomuuksia. Nykyaikaiset ilmalaivat on täytetty heliumilla. Se on turvallista. Ja niiden kuljetuskapasiteetti voi olla 200 tonnia. Nopeus on tosin hidas, alle 100 km/h, mutta rahtia voi kuljettaa paljon, hän selitti Väitteet ja totuudet -median haastattelussa.
Tšuikon mukaan Venäjän johto hyväksyi vuonna 2023 ohjelman ilmalaivojen kehittämiseksi ja ottamiseksi käyttöön. Se liittyy hallituksen suunnitelmaan arktisten alueiden kehittämisestä vuoteen 2035 mennessä. Ohjelman mukaan Rosteh-korporaation, liikenneministeriön ja ilmaliikenneviraston täytyy valmistella ehdotuksia kuljetuskapasiteetiltaan 30–200 tonnin ilmalaivoista, jotka pystyisivät toimimaan arktisella alueella.
Ilmalaivateollisuuden kehityssuunnitelmat alkoivat Venäjällä jo vuonna 2016. Kunnianhimoisen suunnitelman mukaan 16 tonnia rahtia kuljettavien, 2000–5000 kilometrin pituisia lentomatkoja lentävien Atlants-ilmalaivojen oli määrä kuljettaa rahtia Koillisväylän ja Siperian radan välillä. Suunnitelma oli osa Yhdistynyt Euraasia -kuljetus- ja logistiikkaprojektia, jonka kustannuksiksi arvioitiin 220–240 miljardia dollaria.
Yhden ilmalaivan valmistuskustannuksiksi arvioitiin enintään 30 miljoonaa dollaria, ja sillä voitaisiin korvata viisi Mi-8-helikopteria. Sarjatuotannossa vuodessa arveltiin valmistuvan yhdestä kymmeneen ilmalaivaa.
Toukokuussa 2017 Rosaerosystems-Augurin johtaja Gennadi Verba ilmoitti, että yhtiö on kehittänyt kaksi ilmalaivatyyppiä: Atlant-30:n, jonka kuljetuskyky on 15 tonnia ja lentomatka 2000 kilometriä, ja Atlant-100:n, joka pystyy kuljettamaan 60 tonnia rahtia. Hänen mukaansa ”uuden sukupolven” ilmalaivat eivät tarvitse omaa infrastruktuuria lastaamiseen ja lastin purkamiseen, mutta ensimmäisen valmistamiseen menisi vielä reilut kolme vuotta ja miljardeja ruplia.
Hyökkäyssota Ukrainaa vastaan aiheutti omat säätönsä ilmalaivateollisuuteen. Kesällä 2024 JSC Ensimmäinen ilmalaivayhtiö loi oman ilmoituksensa mukaan Barrier-torjuntajärjestelmän drooneja vastaan. Se koostuu verkostosta enintään 300 metrin korkeudessa leijuvia ilmalaivoja. Yhtiön toimitusjohtajan Polina Albekin mukaan järjestelmää on jo testattu ja tilattu.
