Donald Trumpin vaalivoitto on kova isku globalistien vasemmistoliberaalille agendalle koko läntisessä maailmassa. Sotilaallisen avun vähentäminen Ukrainalle on omiaan tuomaan rauhan lähemmäs, vaikka Eurooppa korvanneekin osan Yhdysvaltojen vähenevästä avusta. Näin kirjoittaa Dmitri Trenin talouslehti Kommersantissa.
Dmitri Trenin on kansainvälisesti arvostettu politiikan tutkija, joka on toiminut Moskovan Carnegie-keskuksen johtajana ja oli 1990-luvulla ensimmäinen Nato-maiden ulkopuolelta tullut tutkija Naton omassa Defence Collegessa Roomassa. On ajateltu, että kun Trenin puhuu, Treniniä kuunnellaan – sekä Venäjällä että länsimaissa.
Vuonna 2022 Trenin kuitenkin päätti ryhtyä tukemaan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja pitää nykyään länttä vastuussa tilanteesta ja jäisistä väleistä.
Trenin arvioi Kommersantissa järkevästi, että Trumpin toinen presidenttikausi tuo todennäköisesti Euroopan Nato-maille paineita kasvattaa taloudellista panostaan sotilasliittoon eikä Trump todennäköisesti hajota Natoa.
Trenin arvioi myös, että Trump kohdistaa lisää painetta Kiinan, mutta myös Iranin suuntaan. Tämä heijastuu myös Yhdysvaltojen liittolaisiin myös Euroopassa, kun Trump edellyttää heiltäkin taloudellisen paineen kasvattamista ainakin Kiinaa vastaan. Samalla Iraniin vaikutetaan myös lisäämällä tukea Israelille.
Venäjä-suhteissa ja Ukrainan sodassa Trenin murskaa Trumpin vaalipuheen siitä, että tämä ”lopettaisi sodan 24 tunnissa”. Sodan lopettaminen ei tarkoita samaa kuin taisteluiden lopettaminen. Jos puhuttaisiin sotilaallisen toiminnan lopettamisesta nykyisillä rintamalinjoilla, Moskovassa tuskin otettaisiin tällaista puhetta vakavasti.
Tällainen ”sodan lopettaminen” ei Treninin mukaan johtaisi muuhun kuin korkeintaan taukoon. Tämän jälkeen taistelut leimahtaisivat uudelleen, mahdollisesti aiempaa kiivaampina. Sodan lopettamiseen tarvittaisiin sen taustalla olevien ongelmien ratkaisemista.
– Ukrainan hallinnon luonne tulevaisuudessa, sotilaallinen ja sotateollinen potentiaali sekä sotilaspoliittinen status ovat Venäjälle olennaisia. Lisäksi on syytä huomioida uudet aluepoliittiset tosiasiat, Trenin kirjoittaa.
Hänestä vaikuttaa vaikealta odottaa, että Trumpin hallinto ryhtyisi merkitykselliseen dialogiin edellä mainitsemistaan seikoista ja vielä vaikeammalta olettaa, että Trumpin hallinto ottaisi Venäjän perustavanlaatuisia intressejä huomioon.
– Jos se osoittaa halukkuutta, dialogi voi käynnistyä, mutta tässäkään tapauksessa lopputuloksesta ei ole mitään takeita.
Trenin huomauttaa, että siitäkään ei ole selvyyttä millaiset ehdot voisivat tyydyttää osapuolia, joiden keskinäinen luottamus on nollassa ja perustelee tätä sekä rikotuilla Minskin tulitaukosopimuksilla vuosilta 2014 ja 2015 että myös Istanbulissa vuonna 2022 käytyjen neuvottelujen kariutumisella.
Käytännössä Minskin sopimuksia ei noudattanut sen enempää Venäjä kuin Ukrainakaan, ja Istanbulissa neuvottelut kariutuivat osin siihen, kun Venäjän sotarikokset Butšassa ja Irpinissä olivat tulleet ilmi. Näitä seikkoja Trenin ei kirjoituksessaan mainitse, mutta ainakin keväällä 2022 osapuolten tavoitteet olivat muutenkin liian kaukana toisistaan.
Dmitri Trenin kirjoittaa, että kolmen kariutuneen jälkeen ei ole todennäköistä, että neljättä tulisi.
– Siksi ainoa, johon Venäjä voi luottaa, on Venäjä itse.
Voimiensa tunnossa oleva Venäjä ei todellakaan tyydy mihinkään Trumpin suunnitelmaa tauosta nyt syntyneille rintamalinjoille. Jos Trump haluaa näyttäytyä vahvana, niin sitä haluaa myös Venäjä. Kummallekin se ei onnistu samaan aikaan. https://t.co/F8qcU0CmTT
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) November 7, 2024