Traktori siivoaa venäläisten tuhottua tankkia pois Ukrainan pääkaupunki Kiovan kadulta. LEHTIKUVA / AFP Genya Savilov

”Venäjän armeija ei tiedä mitä pitäisi tehdä”

Puolalaiskenraalin mukaan hajalle lyötyjen joukkojen taistelukunnon palautuminen vie viikkoja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kun Vladimir Putinin aloittama hyökkäyssota on jatkunut lähes puolitoista kuukautta, Ukrainan kaupunkeja moukaroidaan edelleen Kalibr- ja Iskander-ohjuksin, humanitaarisia avustuskuljetuksia estetään ja eri puolilla maata paljastuu yhä kauhistuttavampia sotarikoksia. Kaiken tämän tarkoituksena on puolalaisen evp-kenraali Mieczyslaw Bieniekin mukaan kauhun kylväminen.

– Venäläisillä joukoilla on se typerä käsitys, että pommitukset, tuhoaminen ja tappaminen saavat väestön vetämään tukensa maan hallinnolta, joka ei muka kykene puolustamaan heitä. Venäläiset kuvittelevat, että tämä johtaa kapinaan, antautumiseen ja Venäjä-myönteisiin asenteisiin, Bieniek sanoo puolalaislehti Gazeta Wyborczalle antamassaan haastattelussa.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

– Tämä on nähdäkseni virhearvio. Tosiasiassa vihan kierre venäläisiä kohtaan kasvaa ja toimii heitä vastaan. Ihmisten pommittaminen ei herätä ystävällisiä tunteita Putinia kohtaan, hän toteaa.

Kenraali Bieniek on toiminut muun muassa armeijakunnan komentajana, Puolan puolustusministerin neuvonantajana ja maansa sotilasedustajana Natossa.

Venäläiset ovat neuvottomia

Mittavista tappioistaan huolimatta venäläiset eivät ole onnistuneet marssimaan Kiovaan eivätkä murskaamaan Ukrainan armeijaa, kuten tarkoitus epäilemättä oli. Nyt Moskovassa onkin Bieniekin mukaan pysähdytty miettimään, mikä olisi sodan seuraava siirto.

– Kun on aloitettu sota, jollaista Euroopassa ei ole koettu sitten toisen maailmansodan, ja Venäjälle on asetettu huomattavia talouspakotteita, Putinin on varmasti saavutettava edes jonkinlaista menestystä. Hän kuitenkin tietää jo nyt, että hän ei onnistu miehittämään koko Ukrainaa, kuten oli suunnitellut, Bieniek sanoo.

– Uskon, että hän yrittää julistaa ”Hersonin tasavallan”, kunhan hän on saanut Mariupolin hallintaansa, ja yhdistää sen Donetskin ja Luhanskin ”tasavaltoihin”. Tämä olisi eräänlainen yritys jakaa maa samaan tapaan kuin 1700-luvulla Puolassa tapahtui. Olemme kuitenkin vielä kaukana siitä. Tällä hetkellä maajoukoilta puuttuu ilmatuki, ja logistinen ongelma on valtava, hän toteaa.

– Itsenäisesti taisteleva pataljoona tarvitsisi vahvaa logistista tukea, mutta se ei ole Venäjän puolella lainkaan toiminut. Polttoaineesta ja jopa elintarvikkeista on pulaa. Logistiikka on välttämättömyys kaikissa sodissa. Yhdysvallat oli tutkinut tätä yksityiskohtaisesti kuuden kuukauden ajan Irakin interventionsa yhteydessä. Venäläiset kuitenkin testasivat uutta menetelmäänsä vain hyökkäystä edeltävissä harjoituksissa, mikä ei ole sama asia.

Hajalle lyödyt venäläisjoukot kykenevät hänen mukaansa uudelleen taisteluun vasta, kun ne on täydennetty, aseistettu ja varustettu. Siihen voi kulua jopa viikkoja. Hyökkääjän tilannetta vaikeuttaa osaltaan myös se, sodassa on vahvistamattomien tietojen mukaan kaatunut jo seitsemän venäläiskenraalia.

– Emme tiedä kaikkia yksityiskohtia. Kenraalit ilmeisesti käyvät taistelualueilla joko nuhtelemassa alaisiaan tai ymmärtääkseen paremmin tilannetta paikan päällä. Tämä näyttää heijastavan Venäjän armeijan ongelmaa laajemminkin: he eivät oikein ymmärrä, mistä on kyse ja mitä heidän pitäisi tehdä, Bieniek kommentoi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS