Tuhottu venäläinen panssaroitu ajoneuvo Izjumin liepeillä. AFP/LEHTIKUVA/JUAN BARRETO

”Armeijan taistelutahto on romahduksen partaalla”

Yhä useampi venäläissotilas kyseenalaistaa Jan Kallbergin mukaan sotaretken mielekkyyden.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän aloitettua 24. helmikuuta avoimen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan, sen erikoisjoukkojen oli määrä edetä salamavauhtia Kiovaan. Kun tämä kaappaushyökkäyksen yritys tuli nopeasti torjutuksi, oli Yhdysvaltain sotilasakatemian apulaisprofessori Jan Kallbergin mukaan nähtävissä, että operaatio ei sujunut alkuunkaan Kremlin toivomalla tavalla.

– Sen sijaan, että venäläiset laskuvarjosotilaat olisivat potkineet ovia presidentti Volodymyr Zelenskyin asuintiloissa, he juuttuivat aukeille paikoille ja alkoivat kaatua sankoin joukoin. Jo silloin, kun sota oli kestänyt pari päivää, oli selvää, että venäläisten suunnitelma oli suistunut raiteiltaan, Kallberg sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (CEPA) julkaisemassa artikkelissa.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Hyökkääjän epäonnistuneesta operaatiosta Hostomelin lentokentällä on kulunut yli 200 päivää, ja hyvin harva asia on hänen mukaansa edelleenkään mennyt siten kuin Venäjän sodanjohto oli ennakoinut.

Venäläisiä joukkoja ei ole kierrätetty, joten samat sotilaat, jotka helmikuussa ylittivät Ukrainan rajan, taistelevat edelleen, elleivät ole jo haavoittuneet tai kaatuneet.

– Venäläiset sotilaat ovat 200 päivän ajan nähneet räjähtäviä ajoneuvoja, venäläisiä ruumiita teiden varsilla ja logistiikkaketjun romahduksen. He ovat kokeneet epävarmuutta siitä, milloin lennokki- tai tykistöisku osuu kohdalle. Nämä kokemukset ovat viime viikkoina entisestään pahentuneet Himars- ja MLRS-täsmäiskujen luodessa keskellä yötä horisonttiin suuria tulipalloja, joissa venäläissotilas ymmärtää kymmenien tovereidensa juuri kuolleen, hän toteaa.

Kremlin auktoriteetti murenee

Vaikka Ukrainan joukot eivät ole täydellisesti organisoituja eivätkä aina sovella parasta mahdollista taktiikkaa, Venäjän sotilaallinen suorituskyky on Kallbergin mukaan osoittautunut olennaisesti huonommaksi.

– Sen vuoksi ukrainalaiset voittavat, Kallberg toteaa lakonisesti.

Ukrainan strategia on hänen mukaansa tuhonnut hyökkääjän sitkeyden, hengen ja moraalin ja aiheuttanut massiivisia aineellisia tappioita. Vielä tärkeämpää saattaa olla se, että se on vienyt pohjan Kremlin auktoriteetilta.

Venäläinen sotilas joutuu Kallbergin mukaan kuukaudesta toiseen näkemään, kuinka tovereita kaatuu tai haavoittuu, osallistumaan järjettömiin hyökkäyksiin, jotka ukrainalaiset torjuvat, ja kärsimään nykyaikaisten läntisten asejärjestelmien iskuista silloin, kun niitä vähiten odottaa. Komppanian päälliköistä harva on enää elossa, kun taas korkeammat upseerit piileskelevät kaukana etulinjan takana.

Rintamasotilaan kokemuksen kruunaavat katkenneiden huoltoyhteyksien aiheuttama nälkä sekä toistuvat uutiset siitä, kuinka Vladimir Putin vakuuttaa ”sotilaallisen erikoisoperaation” sujuvan täysin suunnitelmien mukaan.

– Huomattava osa venäläisistä yksiköistä on jo menettänyt taistelutahtonsa (kuten Harkovan rintamalla). Tämä lisää niiden painetta niitä yksiköitä kohtaan, joilla taistelutahtoa vielä on, ja tasoittaa viime kädessä tietä kohti Venäjän tappiota, Kallberg arvioi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS