Ulkopoliittisen instituutin (UPI) ohjelmajohtaja Harri Mikkola muistuttaa, että vaikka Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet parantavatkin merkittävästi Itämeren alueen sotilaallista turvallisuustilannetta, ei varaa tyytyväisyyteen ole.
Hän varoittaa Centrum Balticumin julkaisemassa Pulloposti-kirjoituksessaan Venäjän laajasta hybridivaikuttamisesta tulevaisuudessa.
– On selvää, että Venäjä pyrkii yhä lisääntyvästi haitallisiin toimiin meitä vastaan, haastamaan suvereniteettiamme ja nostamaan poliittista hintaa yhä syvemmälle integraatiolle läntisiin puolustusjärjestelmiin, Mikkola kirjoittaa.
– Kyse ei ole lyhytkestoisesta ongelmasta, vaan meidän pitää havaita hybridivaikuttamisen uhkaa pitkäkestoisesti luovan vastakkainasettelun syvyys, jota meillä ei ole mahdollista hallita tai johon olisi jotain helppoa vastausta. Todellisuutemme on vaikea, ja siinä on vain huonoja tai vähemmän huonoja vaihtoehtoja, hän jatkaa.
Kirjoituksessa mainitaan esimerkiksi merenalaiseen infrastruktuuriin Itämerellä viime aikoina kohdistunut sabotaasi. Sen tarkoituksena Mikkola arvioi olleen muistuttaa Suomea siitä, millaisia haavoittuvuuksia Itämeren yhteyksiin liittyy.
Vladimir Putinin Venäjä on asiantuntijan mukaan luisumassa mobilisaation, kansalaisyhteiskunnan tukahduttamisen ja yhä rajumman mediasfäärin myötä ”autoritaarisuudesta totalitarismiin, jota pohjaa militarismin ja glorifioidun väkivallan strateginen kulttuuri”.
– Venäjän johto kokee olevansa tietyssä eksistentiaalisessa ”sivilisaatioiden sodassa” lännen kanssa. Venäjän näkemyksen mukaan tällä hetkellä on käynnissä murrosvaihe maailmanpolitiikan valtasiirtymissä kohti useiden arvokeskusten maailmaa, jossa perusluonne on lopulta voimankäytön eri muotoihin nojaava nollasummapeli. Heille maailmanpolitiikan perusluonne on väkivaltainen ja tämän lähtökohdan mukaan he toimivat.
Harri Mikkola toteaa Moskovan pyrkivän vahvistamaan omaa suhteellista vaikutusvaltaansa heikentämällä muita valtioita laajalla hybridivaikuttamisen työkalupakilla.
– Venäjän tavoite on alistaa pieniä rajanaapureitaan ja pakottaa ne neuvottelemaan Venäjän kanssa oman suvereniteettinsa rajoista, Mikkola sanoo.
Länsimaisissa puheenvuoroissa on toistettu jo pitkään lukuja Venäjän asevoimien heikkenemisestä Ukrainan rintaman massiivisten tappioiden takia. Esimerkiksi Suomen lähialueiden Venäjän maavoimien joukot on pitkälti kulutettu Ukrainassa. Kehityksessä piilee kuitenkin Mikkolan arvion perusteella myös vaaroja
– Venäjän kokemat suuret tappiot Ukrainassa ja maan tavanomaisen sotavoiman heikkeneminen vuosiksi tarkoittaa mitä luultavammin myös sitä, että Venäjä käyttää tulevaisuudessa ydinaseuhkailun ohella hybridivaikuttamisen työkalupakkia entistä enemmän kamppailussa länttä vastaan, asiantuntija toteaa.
– Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka Itämeri on karttaa tuijottaen ”Nato-järvi” ja sotilaallinen pidäkkeemme on uskottavalla tasolla, yleinen turvallisuustilanteemme ei ole kaksinen, hän jatkaa.
Harri Mikkola sanoo Venäjän olevan halukas haastamaan länttä ja heikentämään läntisiä rajamaitaan kaikin keinoin.
– Itämeren alueen turvallisuusdynamiikkoja tulee tulevaisuudessakin määrittämään Venäjän toteuttama haitallinen vaikuttaminen. Tämä korostaa tarvetta suojata meille kriittiset yhteydet Itämerellä kaikin mahdollisin keinoin.
